Oikeudenmukaisuus? Platon

“Varmin yleinen luonnehdinta eurooppalaisen filosofian perinnölle on, että se koostuu sarjasta alaviitteitä Platonin teoksiin”  

Alfred North Whitehead

Mitä on oikeamielisyys? Totuutta? Ystävyyttä? Rakkautta? Hyvyyttä? Valtaa? Vai onko oikeamielisyys meille edelleen tuntematon, joskaan ei tutkimaton idea. Noin kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten Platon asettaa länsimaiselle ajattelulle kysymyksen oikeamielisyydestä, johon tuo ajattelu on aina etsinyt vastausta sitä saavuttamatta.

Hietsun paviljongin juhlasali ke 18.3 klo 19:00-20:30, esitelmä siirtyy koronaviruksen ehkäisytoimenpiteiden takia

Markku Koivusalo esitelmöi Platonin klassisesta teoksesta ja sen edelleen ajattelussamme vaikuttavista teemoista Hietsun akatemiassa.  

Tervetuloa kuuntelemaan! Tilaisuuteen vapaa pääsy.

Järjestäjänä Hietsun akatemia

Johdantona

Hietsun akatemian kulttuuri- ja klassikkosarja alkaa länsimaisen ajattelun perustavalla klassikolla Platonin teoksella parhaan poliittisen yhteisön ja sielun järjestyksestä. Nykyajattelu luulee helposti ylittäneensä Platonin kysymykset, mutta itse asiassa se ei usein ole edes päässyt siihen asti mistä Platonin ongelma-asettelu alkaa, yleisten oikeidenmukaisuutta koskevien mielipiteiden hylkäämisestä ja itse oikeamielisyyden idean etsinnästä.

Olenko elänyt oikeamielisen elämän?

Kysymys vaivasi vielä antiikin kreikkalaisia ja se aiheutti huolta myös vanhalle kilpikauppias Kefalokselle, jonka taloon Pireuksen satamaan Platonin teoksessa ryhmä antiikin kreikkalaisia kokoontuu pohtimaan oikeamielisyyden olemusta.

Keskusteluissa käydään läpi ja kumotaan tavanomaiset näkemykset oikeamielisyydestä ja Sokrates päätyy huomaamaan, että toisin kuin nykyihmiset, hän ei itse asiassa tiedä eikä varsinkaan luule tietävänsä, mitä oikeamielisyys oikeastaan on.

Oikeamielisyyden olemuksen etsinnän kautta asetetaan sitten useita länsimaiselle ajattelulle klassiseksi jääneitä teemoja ja kasa sittemmin tuota ajattelua hallinneita käsitteitä.

Platonin klassikosta periytyvät klassiset länsimaiset kysymykset uskonnon, politiikan ja taiteen suhteista, jäljittelystä ja kasvatuksesta, näkyvästä ja näkymättömästä järjestyksestä, poliittisesta teologiasta ja taiteen politiikasta. Keskusteluun tuodaan sittemmin länsimaista ajattelua hallinneet kysymykset kardinaalihyveistä, luonnollisista eroista ja samuuksista, sukupuolten ja seksin politiikasta, sukupuolten tasa-arvosta ja jopa päiväkotijärjestelmästä. Noin kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten Platon esittää edelleen ihmisiä vaivaavat kysymykset kommunismista ja omaisuudesta, sielun ja ruumiin hallinnasta, eugeniikasta ja rodunjalostuksesta, poliittisista totuuksista ja valheista ja myös nykyään klassikoista tietämättömien neurotieteilijöiden uudelleen vain eri sanoilla toistaman teorian sielun kolmijaosta. Teoksesta poikivat klassiset kysymykset filosofian ja filosofien olemuksesta, kasvatuksesta ja hallinnasta, hyvän ideasta ja matkasta totuuteen. Saamme myös tutustua niin hullujen laivaan, kun valtiolaivaan, ajallisuuden politiikkaan ja poliittisten riitojen, taisteluiden ja kumousten muotoihin. Kysymykseen eri valtiomuodoista, aristokratiasta, timokratiasta, oligarkiasta, demokratiasta ja niiden rappeutumisesta populismin tyranniaan. Siinä käsitellään runouden politiikkaa ja taiteen sensuuria, sielun kuolemattomuutta ja kuoleman jälkeisiä rangaistuksia, toisin sanoen kaikkia teemoja, jotka sittemmin ovat vaivanneet länsimaista ajatteluperintöämme aina meidän päiviimme asti.

Markku Koivusalo

Markku Koivusalo on erityisesti poliittiseen teoriaan ja filosofiaan perehtynyt laaja-alainen valtio-opin dosentti, joka on esitelmöinyt ja kirjoittanut tieteestä, taiteesta, politiikasta, filosofiasta, taloudesta ja historiasta. Koivusalo on väitellyt Michel Foucault’n ajattelujärjestelmästä ja kirjoittaa tällä hetkellä teosta Hannah Arendtin ajattelusta.