Töölön sairaala-alue

Asemakaava 12491 2016-012700

HUS:in toiminnot Töölön sairaalassa siirretään Meilahden sairaala-alueelle. 1930-luvulta peräisin oleva sairaalan vanha osa suojellaan. Sairaalan myöhempiä laajennusosia suunnitellaan purettavaksi. Korttelin pohjoisosaan, purettavan sairaalaosan tilalle, suunnitellaan uutta asuinkorttelia.

Hanke kaupungin sivuilla.

Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet

Töölöläiset ja etenkin lähialueen asukkaat ovat arvostelleet voimakkaasti suunnitelmaan sisältyvää ylitehokasta rakentamista. Vanhan sairaalan suojelua ja uusien asuntojen rakentamista pidetään sinänsä hyvänä, mutta rakennusmassaa on pidetty liian korkeana, pimentävänä ja liikaa suoraan jalkakäytävään rajautuvana. Töölöläiset ovat toivoneet kaavaan vihreämpää, avarampaa ja vähemmän massiivista rakennusta.

Töölön kaupunginosat ry on tehnyt asiasta kaupungille kaksi kannanottoa

Lisäksi töölöläiset ja lähi-alueen asukkaat ovat tehneet asiasta muistutuksia

Topeliuksenkadun näkymät ja kaupunkikuva säilytettävä

Taka-Töölön valtakunnallisesti merkittävä kaupunkikuva on syntynyt yhtenäisin suunnitteluperiaattein toteutetusta kokonaisuudesta. Jos jokin sen osatekijöistä muutetaan alueelle vieraaseen suuntaan, tuhoutuu koko näkymä. Näin uhkaa käydä Töölön sairaalan asemakaavan muutoksessa.

Töölön sairaalan alue on osa laajempaa puistomaista kokonaisuutta, joka muodostuu em. sairaalan lisäksi Kivelän sairaalasta, Töölön kirjastosta, mäellä olevasta Töölön kirkosta ja Topeliuksen puistosta. Kaikki nämä lisäävät alueen erityisyyttä, jota Töölön sairaalan puistomainen kokonaisuus on vielä korostanut. Tähän vehreään kokonaisuuteen ehdotettu raskas rakentaminen merkitsee toteutuessaan nykytilanteeseen verrattuna muutosta selvästi huonompaan ja kaupunkikuvan arvojen menetystä.

Taka-Töölön rakenteessa on olennaista funktionaalisesta arkkitehtuurista peräisin oleva  nk. puoliavoin korttelirakenne eli nurkastaan avattu korttelimalli. Sen lisäksi kadun varteen on sijoitettu monin paikoin istutusalue lisäämään ilmavuutta. !930-luvun funktionaaliset tavoitteet suosivat väljyyttä, korkeintaan kuusikerroksisia, usein erillisiä matalampiakin rakennusmassoja ja rapattuja julkisivuja. Korttelin kulmia saatettiin korostaa korkeammilla rakennuksilla; silti räystäslinjat olivat pääsääntöisesti yhtenäisiä.

Topeliuksenkatu on alueen keskeinen ja tärkein väylä. Töölön sairaalan pääty liittyy kaupunkikuvallisesti siihen merkittävänä maamerkkinä; nyt se jää ehdotuksen korkeiden massojen taakse täysin toissijaiseen asemaan. Katuun rajautuva Topeliuksenpuisto mäelle sijoitettuine kirkkoineen on yksi hienoimpia 1900-luvun moderneja klassismi-vaikutteisia laajoja puistoalueita Helsingissä ja muodostaa yhdessä 30-luvun Töölön sairaalan tätä aikakautta edustavan ainutlaatuisen kokonaisuuden.

Suunnitelmaa on arvioitava tämän puistomaisen valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristö -kokonaisuuden kannalta. 

Esitetty suunnitelma turmelee olennaisesti merkittävää kaupunkikuvaa, jos katuun kiinni tuodaan ehdotettu umpinainen, ylikorkea rakennusmassa. Vehreyden ja väljyyden lisäämiseksi on tarpeen istuttaa puurivi tontille Topeliuksenkadun varteen. Kaavahanke tulee palauttaa uuteen valmisteluun ja vuorovaikutteiseen suunnitteluun, jossa on laadittava avoimempia ja matalampia kortteliratkaisuja, niin että kaupunkikuvan arvot säästyvät tuleville polville.

Vaihtoehtojen laatimiseksi  kaupunginmuseon lausunnossa on  hyviä ohjeita.

Helsingissä 24.1.2018

  • Matti Häkkänen, suurlähettiläs eläkkeellä
  • Pirkko Häkkänen
  • Paavo Lipponen.
  • Heikki Tarjanne, LL
  • Liisa Tarjanne, arkkitehti TkL
  • Annikki Nurminen, arkkitehti
  • Annikka Tapaninen, arkkitehti
  • Kitty Wangel, arkkitehti
  • Viveca Ramstedt VTL, yliopistolehtori
  • Christian Grönroos, KTT, professori
  • Leena Janhunen, LL
  • Henri Janhunen, DI
  • Maija Leikola
  • Liisa Sorjanen
  • Ritva Mäentakanen
  • Pirjo Mildh

Mallia on haluttu hakea elävämmästä ja vihreämmästä katukuvasta

Nykyinen tilanne

Nykyinen tilanne

Kaupungin ehdotus

Kaupungin ehdotus

Töölöläisten ehdotus

Töölöläisten ehdotus

Ohessa lisää töölöläisten kannanottoja:

Töölön sairaalan asemakaavan muutos

Hyvät kaavoituksen vastuuhenkilöt. Esitän alla syntyperäisenä töölöläisenä ja edelleen Sibeliuksenkatu 11:ssa asuvan asukkaan näkökohdat suunniteltuun kaavamuutokseen.

1. Kaavan hyväksymisen kannalta tilanne on erikoinen ja vastoin yleisiä jääviyssäännöksiä, sillä tontin omistavan HUS:n ylin päättävä elin (mm. HUS:n budjetin suhteen) on HUS:n poliittisesti valittu valtuusto. Samojen puolueiden edustajat ovat nyt Helsingin kaupungin
luottamushenkilöinä päättämässä kaavasta eli tontin tulevan käyttötarkoituksen ja rakennusalan perusteella päättämässä HUS:lle tulevasta rahavirrasta. Vasen käsi siis antaa oikealle kädelle. Tästä syystä kaavoitusviranomaisen tulisi tässä tapauksessa aivan erityisesti kuunnella alueen asukkaiden näkökohtia ja käyttä viranomaisen harkintavaltaa.

2. SARC-arkkitehtitoimiston havainnekuvissa HUS:n nykyiselle sairaalatontille suunnitellut rakennukset (kerrosneliöt) ovat aivan liian massiiviset suhteessa Taka-Töölön muuhun asemakaavaan.

Kaavoituksessa tulee huomioida alueen historiallinen olemus ja arkkitehtuuri, kuten Museovirasto toteaa:

“Helsingin Taka-Töölön kaupunginosan valtaosan muodostaa maan suurin yhtenäinen 1930- luvun asuinkerrostalokorttelien alue, joka kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan. Taka-Töölön asemakaava perustuu Suomen ensimmäisen asemakaavakilpailun tulokseen (Gustaf Nyström ja Lars Sonck yhdessä). Kaavan vahvistamisen yhteydessä muodostettiin Helsingin XIII ja XIV kaupunginosa (Etu-Töölö ja Taka-Töölö). Bertel Jung uudisti kaavaa perusteellisesti jo 1916. Asemakaavanmuutoksia tehtiin rakentamisen edetessä aina 1930-luvun lopulle saakka. Funktionalismin kauden kerrostalokorttelit rakennettiin aluksi Jungin kaavaan perustuen umpinaisiksi ja myöhemmin Birger Brunilan laatimien kaavamuutosten mukaisesti yhä avoimemmiksi. Taka-Töölön 1930-luvun alun asuinkerrostaloarkkitehtuurissa on piirteitä klassismista ja Suomessa lyhyeksi jääneestä art deco -kaudesta. …Topeliuksen puisto Töölön kirkon ja kirjaston välissä on yksi harvoja muotopuistojamme. .. Topeliuksen puiston itäpuolella on 1930-luvun alussa rakennettu Suomen Punaisen Ristin sairaala, nykyinen Töölön sairaala. Korttelissa on sijainnut aiemmin myös Kammion sairaala.

3. Kaavoitettavien asuintalojen ja kadun ajoradan väliin tulee viihtyisyyden ja mielenterveysnäkökohtien vuoksi ehdottomasti jättää riittävä nurmikko (vrt. Ruusulankatu 11 ja Töölönkatu monessa kohdin) ja puurivistö. Tutustukaa oheiseen Aalto yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen selvitykseen Urbaani Onni koskien juuri Töölön vehreyttä !

Nyt Töölön sairaalan Sibeliuksenkadun puolella olevat puut voidaan hyvin säilyttää. Liitän oheisessa Power-Point-tiedostossa esimerkin siitä, miten vastaavanlaiset (vielä iäkkäämmät) puut asukkaiden vaatimuksesta menestyksellisesti suojattiin massiivisten katutöiden ajaksi vanhassa roomalaisessa kaupungissa Nimes’issä Ranskassa. Puut voivat edelleen hyvin ja kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä.

4. Kaavoitettavien asuintalojen korkeus ei missään tapauksessa saa ylittää kadun toisen puolen asuintalojen korkeutta. Kuvassa 22/ Töölön kaavoitushistoria on selkeästi esitetty, mikä on korkean kerrostalon varjostusvaikutus. Asukastilaisuudessa esitetty “laskelma” tästä ei valitettavasti pidä todellisuudessa paikkaansa, siitä on meillä asukkailla lukuisia valokuvia todisteena.

5. Asukastilaisuudessa esitettiin, että Sibeliuksenkatu 11 vastapäätä tulisi ajoluiska uuden asuinkorttelin alaiseen n. 600 auton pysäköintihalliin. Tähän liittyen seuraavat näkökohdat:

– oma suojeltu asuintalomme (Sibeliuksenkatu 11) ei tule kestämään räjäytystöiden vaikutusta, sillä talomme rakenteisiin tuli useita halkeamia muutama vuosi sitten kauempana Rajasaaressa tehtyjen räjäytystöiden seurauksena.

– Sibeliuksenkatu on kapea ja n. 20 vuotta ko. kohdalta Töölön sairaalan piha-alueelle autolla ajaneena voin kertoa, että liikenne suunniteltuun parkkihalliin tulee olemaan erittäin vaarallista (jalankulkijoille ja muille autoille) huonon näkyvyyden vuoksi tällä kapealla katuosuudella. Ajo talokompleksin pihalle/parkkihalliin tulee olla Topeliuksenkadun puolella, puistoa vastapäätä.

6. Alueelle jäävä SPR:n sairaala vaatii korkeana ympärilleen tilaa ja se tulisi mielestämme kaavoittaa esim. vanhusten avustetuiksi asunnoiksi. Nyt esitettiin, että Taka-Töölö tarvitsisi kipeästi päivähoitopaikkoja, mutta tämä on kyllä ristiriidassa Helsingin kaupungin oman ikärakenneselvityksen kanssa, sillä Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2016 -2050 (Vuori ja Laakso)- raportissa todetaan: ”Ikääntyneen väestön määrä kasvaa vanhimpia esi- kaupunkialueita lukuun ottamatta lähes kaikilla alueilla, etenkin itäisillä esikaupunkialueilla. Useilla kantakaupungin alueilla yli 75-vuotiaiden määrä alkaa myös jälleen kasvaa, samoin pientaloalueilla. ”

Nyt purettavaksi esitetty punatiilinen matala osa Töölön sairaalaa soveltuisi vallan hyvin joko vanhusten asuintaloksi tai päiväkodiksi, jolloin nykyisestä parkkipaikasta saisi huokeasti kauniin pihan. HUS:n pitkäaikaisena ylilääkärinä tunnen rakennusten sisätilatvarsin hyvin ja siksi tämä ehdotus.

Emme siis vastusta kaupungin kehittymistä, mutta on tärkeää, että siinä huomioidaan asuinalueen olot ja tarpeet tuntevien asukkaiden kanta ! Olemme perheeni kanssa pari viime vuosikymmentä seuranneet – myös asukkaina – miten upeasti ja viihtyisästi modernia rakentamista on yhdistetty Rooman aikuisiin rakennuksiin keskellä kaupunkia, puut ja puistikot säilyttäen, eteläranskalaisessa Nimes’in kaupungissa. Suosittelemme tutustumista ja mielellään vaikka opastamme !

Ystävällisin terveisin,
Annamari Ranki, professori, ylilääkäri