Sunnuntaina 16.4 klo 18:00, Kerronnan lumo

Vieraana kirjailija Riikka Pulkkinen

Kuva Jonne Räsänen/ Otava 2018.

    Aivojen jälkeen tehdään viilto kaulasta häpyliitokseen asti. Sitten avustaja, jota kutsutaan virallisemmin obduktiopreparaattoriksi, sirkkelöi auki vainajan rintakehän. Luupurua pyryää metrien päähän kuin talven vitiä. Seuraavaksi irrotetaan vainajan rintalasta.
    Mitään ei pidä jättää ruumiinavauksessa kuvittelukyvyn varaan. Kaikki on esillä.

    Riikka Pulkkinen: Lumo

    “Avatkaa jokunen ruumis: näette heti, kuinka katoaa hämäryys, jota pelkkä havainnointi ei voinut hävittää.

    Xavier Bichat: Anatomie générale

    Olen satumainen, ilmiömäinen. Saan teidät kaikki tuntemaan olonne erikoislaatuisiksi, saan teidät uskomaan, että juuri teidän sydämenne paino ratkaisee historian suunnan. 

    Riikka Pulkkinen: Lumo

    Siten yksikään teos ei vaikuta olevan elossa täysin lumouksetta ilman, että sitä tulee pelkkä näennäisyys ja siten lakkaa olemasta taideteos – Siinä tyrskyävän elämän täytyy jähmettyä ja ilmetä hetken lumoavana. […] Ilmaisematon on kriittinen väkivalta, joka siitä huolimatta ettei se voi erottaa taiteessa lumoa olemuksesta, estää niitä sekoittumasta toisiinsa.

    Walter Benjamin: Goethen vaaliheimolaiset.

    Haluatteko kuulla?

    Olipa kerran tyttö ja toinen tyttö?

    Olipa kerran kirjailija, joka halusi olla tyttö, joka halusi olla kaikki, mutta oli kuollut.

    Olipa kerran kirjailija, joka oli halusi kertoa tytöstä, joka halusi olla kaikki, mutta oli kuollut.

    Olipa kerran pitsiapplikoitu mekko, joka oli eriaikaisten tyttöjen päällä, joita halusivat kaikki, mutta jotka olivat kuolleet.

    Olipa kerran ruuhkavuosi kirjailija, joka halusi olla lääkäri, joka suoritti kliinisiä ruumiinavauksia tytöille, jotka olivat kuolleet.

    Olipa kerran raivo, joka oli nainen ja halusi olla kirjailija, joka oli äiti, joka suri ihonalaista tyttöä, joka oli kliinisesti kuollut.

    Olipa kerran kirjailija, joka tappoi eettisesti tytön, joka olisi halunnut olla kaikki, koska kertoja oli kuollut.

    Olipa kerran tarina, joka oli pelkkää lumetta.

    Olipa kerran vedätys, fantasia sumutus, haave, haamu, uni, kuvitus, kirjallisuus ja kerrotun kuolema.

    Olipa kerran Sonja, eikä kukaan tyttö eikä nainen halunnut olla enää koskaan Sonja.

    Olipa kerran Riikka Pulkkinen, joka tuli kertomaan Hietsun paviljongin kirjallisuusiltaan Markku Koivusalolle ja yleisölle fiktiostaan Lumo, jossa nautinnalliset tytöt uivat Hietaniemen uimarannalla, ennen ja jälkeen kerrotun kuoleman.

    Tulkaa siis tekin Hietsun paviljongille sunnuntain kello 18, jos haluatte nähdä, kuulla, kokea ja kertoa Lumon!

     Vapaa pääsy!

    Järjestää: Hietsun akatemia, Töölön kaupunginosat – Töölö Ry. & Hietsun paviljonki

    Striimaus: Anders Pohjola

    Keskustelu katsottavissa myös  Hietsun kulttuurikanavalla

    Striimausta ja kanavaa tukee Koneen säätiö @KoneenSaatio