Torstaina 29.6 klo 17:00, Kuhnurikeskustelu uudesta työstä ja työvoimasta ja niiden vaatimasta etiikasta.
Jussi Vähämäki, Iida Sofia Hirvonen, Eetu Viren, Markku Koivusalo
“Mehiläiset ruokkivat pahassa liittoutuneita kuhnureita, suojaisessa pesässä, ahkeroivat kaikki päivät auringonlaskuun saakka, rakentaen valkoista kennoa. Kun kuhnurit pysyvät sisällä turvallisessa pesässä ja ahmivat vatsaansa sen, mitä toiset ovat vaivalla hankkineet”
“Sillä nälkä on alituinen vieras toimettoman miehen talossa.
Jumalat ja ihmiset paheksuvat miestä, joka toimettomana elää.
Elintavoiltaan kuin tylsäpiikkiset kuhnurit, jotka kuluttavat mehiläisten vaivan hedelmät. Ja syövät tekemättä työtä”
“Lady Glossop: Do you work, Mr. Wooster?
Bertie Wooster: What, work? As in honest toil, you mean? Hewing the wood and drawing the old wet stuff and so forth?
Lady Glossop: Quite.
Bertie Wooster: Well… I’ve known a few people who worked. Absolutely swear by it, some of them.”
“Sen sijaan informaatiotalous ja sille luonteenomainen rajaton ja loputon työ tarvitsee koko elämän ajan, se panee töihin koko elämän. Uusi työ on ensisijaisesti yhteistyötä. Se on sosiaalista ja puheliasta. Vetäytyminen ja mykkyys johtavat siinä syrjäytymiseen. Kieli ja kommunikaatio ovat sen isäntä […] Millaisia tapoja ja tottumuksia tämä uusi työ luo? Millaisia voisivat olla sen hyveet ja millaista sen etiikka.
“Työn organisointi pyrkii eroon erottelusta työn, työtehtävän ja tekijän välillä. Samalla työaja ja vapaa-ajan välinen ero hämärtyy. Töihin joutuvat pikemminkin työntekijän mahdolliset ja yleiset kyvyt kuin hänen erityistaitonsa: kyky oppia, kyky käsitellä informaatiota, kyky kielellisiin suorituksiin. Työntekijä ei voi vain mekaanisesti suorittaa määrättyä tehtävää ja unohtaa niin tehdessään itsensä, vaan hän joutuu panemaan peliin tunteensa, aistinsa, koko elämänsä. Töihin joutuu tekijän koko elämä ja elämä muuttuu työelämäksi. Elämä saa merkityksensä vain työssä ja työnkautta.”
Kuinka olla kiinnostunut kaikesta, välittämättä mistään?
Kaksikymmentä vuotta sitten Tutkijaliitto julkaisi Jussi Vähämäen filosofisen aikalaisanalyysin uuden työn hyveistä Kuhnurien kerho. Vanhan työn paheista uuden työn hyveiksi.
Teos julkaistaan nyt uudestaan ilmaisena e-kirjana ja Tutkijaliitto järjestää yhdessä Hietsun akatemian kanssa teoksen ja sen erilaisten jälkimaininkien osalta kuhnurikeskustelun Hietsun paviljongissa.
Keskustelemassa Jussi Vähämäki, Iida Sofia Hirvonen sekä Eetu Viren. Keskustelua juontaa Markku Koivusalo.
Keskustelun jälkeen vapaata illanviettoa ja musiikkia kesäkuun illassa Hiekkarannan kupeessa.
”Kuinka asua, työskennellä ja viihtyä uuden työn tilassa? Kuinka vastata sen vaatimuksiin ja sopeutua siihen? Eli: kuinka olla kiinnostunut kaikesta välittämättä mistään?”
Järjestää: Tutkijaliitto & Hietsun akatemia, Töölön kaupunginosat – Töölö Ry. & Hietsun paviljonki
Striimaus: Lasse Poser
Keskustelu katsottavissa myös Hietsun kulttuurikanavalla
Striimausta ja kanavaa tukee Koneen säätiö @KoneenSaatio
Kuhnurien kerho
Työn luonteen muutokset syntyvät työläisten kärsimättömyydestä ja alistumattomuudesta. Vähämäen Kuhnurien kerho oli aivan ensimmäisiä kirjoja Suomessa, joissa puhuttiin uudenlaisesta työn ja työläisen hahmosta, ja varmasti ensimmäinen, jossa työn muutosta tarkasteltiin työvoiman ja sen kamppailujen näkökulmasta. Kirjalla oli siksi suuri vaikutus 2000-luvun uuden työväen liikkeisiin, niin sanotun prekariaatin järjestäytymiseen, mutta sen kautta ymmärrys työn uudenlaisesta luonteesta huokui myös konsulttien ja suuryritysten henkilöstöjohtajien keskuuteen. Nyt 20 vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen monet sen keskeisistä ajatuksista, kuten työn ja elämän täydellisestä sekoittumisesta tai hallinnasta itsestäänselvyyksien kautta tuntuvat kenties jopa vielä ajankohtaisemmilta, kun elämän ja toiminnan mahdollisuuksia jäsentävät kaikkialla erilaiset alustat ja protokollat.