Tuskinpa kukaan varsinaisesti vihaa kaupunkipuita. Päinvastoin suurimmalle osalle kaupunkilaisia ne ovat erittäin rakkaita. Samalla kaikki tutkimustieto korostaa kaupunkipuiden merkitystä sekä ilmastomuutoksen torjumisen että yleisen kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta. Viimeisten tutkimusten mukaan juuri olemassa olevien ja täysikasvuisten puiden säilytys on merkittävää. Sen sijaan puuston jatkuva uusiminen istuttamalla vain kasvattaa kasvihuonepäästöjä.

Myös omissa visIoissaan Helsingin kaupunki haluaisi arvostaa kaupunkipuita ja se on tehnyt oman kaupunkipuulinjauksenkin, jossa on ollut mukana maisema-arkkitehtejä, luontoasiantuntijoita ja biologejakin. On pidetty seminaareja ja kokouksia, tehty haastatteluja, juotu kahvia ja saatu aikaan linjaus, jossa korostetaan kaupunkipuiden arvoa ja merkitystä. Teoriassa ja visioissa kaupunkipuut ovat siis kaikkien mielestä hyvä ja arvokas juttu. Todellisuus ja käytäntö on sitten usein jotain ihan muuta ja sitä ovat toteuttamassa kaupungin rakentajat ja rakennuskonsultit, joille jokainen puu juurineen on vain ikävä este esteettömän ja helpon rakentamisen tiellä.

NYT myös Hietsun paviljongin ympäristöön Hiekkarannantien varrelle on ilmestynyt täysikasvuisiin, hyväkuntoisiin ja kulttuurimaisemaan oleellisesti kuuluviin mäntyihin ja muihin puihin kaatomerkkejä. Puut on luultavasti kaadettu jo tämän kolumnin ilmestyessä. Ne kaadetaan Hiekkarannantien uuden linjauksen ja katukäytävän rakentamisen tieltä. Tämä tuntuu täysin turhalta, sillä kävelyreittejä tien vieressä on useita ja tien linjauksetkin olisi hyvin voitu toteuttaa arvokkaat puut säilyttäen kuten kaupungin puulinjauksissa esitetään.

Kaadettavat puut on merkitty helmikuun alussa puustokatselmuksessa, jossa on ollut paikalla rakennuskonsultteja ja väitteen mukaan myös täysin mysteerinen ”puustoasiantuntija”, jonka koulutusta, asemaa tai nimeä, ei projektinjohto ole suostunut millään kertomaan.

TOIVOIMME paviljongilla puiden säästämisestä jo muutama vuosi sitten kun suunnitelmia ensi kertaa esiteltiin ja meille kerrottiin, että puita pyritään kyllä säästämään ja vain pari mäntyä joudutaan kaatamaan. Nyt kaadettavien luku on kuitenkin moninkertainen, vaikka samalla rakentamisen projektinjohto väittää, että puita olisi edelleen säästetty ja ettei ylimääräisiä puita kaadeta. Jokaisen terveen arvopuun kaataminen kulttuurimaisema-alueella on kuitenkin ylimääräinen kaato, varsinkaan kun mitään välttämätöntä tarvetta tälle kaatamiselle ei ole.

KAUPUNKIPUIDEN lisäksi myös lähiluonto on rakas useille kaupunkilaisille, mutta lähes vihattu nykyisin vallalla olevassa kaupungin tiivistämisen ja tehokkaan rakentamisen ideologiassa. Siinä luonnon katsotaan kuuluvan kaupungin ulkopuolelle ja kaupunki on taas pyhitettävä betonille. Tämä on johtanut useisiin konflikteihin lähiluontoaan puolustavien kaupunkilaisten ja sitä sumeilematta tuhoavan virkakoneiston välillä. Toimittajat Jaana Kanninen ja Sanni Seppo ovat keränneet näistä lähiluonnon puolesta käydyistä taisteluista teoksen Huuto kaupunkiluonnon puolesta. Jaana ja Sanni saapuvat keskustelemaan aiheesta Hietsun paviljongin kirjallisuusiltaan 19.2 heti Klassisen Hietsun sunnuntai konsertin jälkeen kello 17:30. Tervetuloa mukaan!

Vaikka Hiekkarannantietä nyt remontoidaan arvopuita katukäytävän takia kaataen, niin tilaisuuteen pääsee hyvin olemassa olevia kävelyreittejä pitkin. Matkalla voi pysähtyä pois kaadettujen satavuotiaiden mäntyjen kantojen ääreen ja huutaa tuskaansa kaupunkiluonnon ja puiden vihaajien armotonta valtaa kohtaan.

Markku Koivusalo

Kirjoittaja on Töölön kaupunginosat – Töölö ry:n pj.