Maankäyttöjohtaja Richard Manninen päätti hyväksyä virkamiespäätöksellä poikkeamat asemakaavasta
Helsingin kaupungin maankäyttöjohtaja, sosiologian maisteri Richard Manninen, on päättänyt 04.06.2023 virkamiespäätöksellä hyväksyä Soulmade Finland Oy:n tekemän hakemuksen poiketa (2023) voimassa olevasta asemakaavasta (2009) kylpylähotellihankeprojektissa.
Haetut poikkeamat koskevat 1) rakennusalojen rajojen ylittämistä 2) toimintojen sijoittamista asemakaavasta poiketen 3) rakennukselle asetettujen korkeusrajojen ylittämistä ja 4) pysäköintimääräyksistä poikkeamista.
Huomattavaa on myös se, että poikkeamaa ei haettu käyttötarkoitukseen eli kylpylähotelliin, vaikka uusista piirustuksista käy selvästi esiin, että hotellissa on enää hyvin niukasti kylpyläkäyttöön tarkoitettuja vesi- ja saunaelementtejä. Lisäksi hotellihuoneiden määrä on kasvanut huomattavasti ja niistä jokaiseen on asennettu keittiö. Piirustuksista löytyy myös yhteiset taloyhtiötyyppiset pyykinpesutuvat. Käyttötarkoitus on muuttunut pitkäaikaisenkin oleskelun mahdollistavaksi huoneistohotelliksi, jossa on yksi sisäuima-allas. Tämä ei ole asemakaavan mukainen käyttötarkoitus.
[Lisäys 26.6.: edellisessä kappaleessa siis toteamme, että hotellissa on varsinaisesti yksi sisäuimalassa. Muualla olemme myös todenneet, että hotellissa on myös toisessa kerroksessa kylpyläsviitissä poreallas ja kaksi pientä ulkoallasta. Lisäksi toteamme, että hotellihuoneiden määrä on kasvanut asemakaavasta. Asemakaava tehtiin viitesuunnitelmien perustalta, jossa hotellihuoneita oli 148 ja uudessa suunnitelmassa, jossa hotellia on laajennettu varsinaisen kylpylän rakennusalalle, huoneiden määrä on 185.
Helsingin kaupunkitoimitus ja toimittaja Sami Takala on tehnyt asiasta artikkelin, jossa ei ole ottanut meihin yhteyttä vaan haastatellut vain hakijan palkkaamaa arkkitehtia. Takala on kuitenkin lainannut tätä sivua muuttaen sen sanoja artikkelissaan ja väittänyt arkkitehdin sanoilla, että olisimme jakaneet virheellistä tietoa sanoessamme, että hotellissa on yksi sisäuima-allas.
Kyseessä on Helsingin sanomien osalta täysin virheellinen syytös ja olemme pyytäneet Helsingin Sanomia korjaamaan sen journalististen ohjeiden mukaan välittömästi, mutta Helsingin Sanomat ei ole suostunut tähän. Kaupunkitoimituksen esimies Lari Malmberg on väittänyt, että syytös virheellisen tiedon jakamisesta ei olisi väärä koska emme ole maininneet poreallasta. Olemme kyllä maininneet porealtaankin sivustollamme, mutta emme ole laskeneet poreallasta sisäuima-altaaksi. Lari Malmbergin mukaan siis se, että ei kutsu pientä poreallasta uima-altaaksi olisi väärän tiedon jakamista.
Helsingin sanomat on lisännyt ainoastaan, että “Töölön kaupunginosat -yhdistys täydentää artikkelin julkaisun jälkeen, että huoneiden määrän kasvulla viitataan suunnitelmiin kylpylän asemakaavan laatimisajalta. Vuonna 2009 voimaan tulleessa asemakaavassa huonelukua ei määritellä, mutta kaavan selostusosiossa kerrotaan, että tässä vaiheessa hotelliin suunniteltiin 148 huonetta.” Huomautamme edelleen, että kun kyse on poikkeaman hakemisesta asemakaavasta niin kasvua on tietenkin verrattava asemakaavan aikaiseen kasvuun, mikä on oikea vertailukohta. Lisäksi itse hotellihuoneiden kerrosala on kasvanut viitesuunnitelmista lähes kaksinkertaiseksi.
Virheellistä syytöstä väärän tiedon levittämistä Helsingin sanomat ei ole edelleenkään korjannut. Sinänsä kysymys siitä onko poreallas uima-allas kuten Lari Malmberg esittää ei ole edes isoin kysymys tässä. Isompi ongelma on, että asemakaavan viitesuunnitelmassa itse allaselementtejä oli kylpylätarkoitukseen varatusta tilasta 1500 m² eli noin 35 % kylpylätiloista ja uudessa suunnitelmassa n 180 m² eli 3,6 % hakijan ilmoittamista kylpylätoimintoihin liittyvästä kerrosalasta ja 1,5 % koko ns. ”kylpylähotellista”.
Todellisuudessa hotellissa on siis sisällä yksi 115 m² sisäallas, jonka syvyys on 139 cm ja toisessa kerroksessa sviitissä pieni poreallas n. 7 m². Ulkona on lämmin allas 36 m² (syvyys 90 cm) ja kylmäallas 20 m² (syvyys 120 cm). Kylpylän tarkoitus oli alun perin pidentää uimakautta koko vuoden ajaksi. Näissä matalissa minialtaissa uiminen voi osoittautua kuitenkin hyvin vaikeaksi. Tässä olisi ollut todella uutisointia.]
Töölön kaupunginosat – Töölö ry esitti muistutuksen poikkeamista katsoen, että poikkeamat kokonaisuudessaan ja erityisesti uudet hotellipiirustukset, joilla niitä haettiin, eivät enää vastaa alkuperäisessä yleiskaavassa ja asemakaavassa sovittua pienimuotoisuuta ja maiseman osalta häiritsemättömyyttä.
Huomautimme myös, että uudet suunnitelmat ovat kasvaneet huomattavasti kylpylähotellin viitesuunnitelmasta, jonka perusteella asemakaava valmisteltiin ja hyväksyttiin.
Soumade Finland Oy vastasi, ettei tällä ole väliä, koska viitesuunnitelmat eivät ole juridisesti sitovia vaan suunnittelua ohjaa asemakaava. Tietenkin asemakaava määrää suunnittelua juridisesti, mutta koko asemakaava on valmisteltu, esitelty ja päätetty paljon pienimuotoisempien viitesuunnitelmien perustalta, jotka olivat myös asian poliittisen päätöksenteon lähtökohtana. On selvää, että uudet massiivisesti näistä poikkeavat hakijan omat suunnitelmat, eivät enää vastaa sitä tarkoitusta mikä kylpylähotellille haluttiin asettaa asemakaavassa.
Sen sijaan Soulmade Oy ja poikkeamat hyväksynyt Richard Manninen näyttävät katsovan, että Soulmade Oy:n itsensä järjestämällä arkkitehtuurikilpailulla olisi juridisesti enemmän painoarvoa kuin itse asemakaavalla. Heidän mukaansa arkkitehtuurikilpailun suunnitelmilla saavutetaan korkeatasoisempi ja ympäristöön sopivampi ratkaisu kuin juridisen asemakaavan mahdollistamalla.
Huomautettakoon, että arkkitehtuurikilpailun lähtökohtana oli maisemaa enemmän peittävä Soulmade Oy:n moduulirakentaminen. Kilpailun tuomaristossa ei myöskään ollut yhtään kaupunginosayhdistysten edustajaa, vaikka Helsingin kaupunginvaltuuston asemakaavapäätöksessä (2007) oli näin vaadittu.
Huomautimme myös ympäristölle ja kaupunkilaisille tehtävistä kompensaatioista, joita hakijalta olisi vaadittava yksin hakijan etua ajavista asemakaavan muutoksista, mutta Soulmade Oy totesi, ettei mitään kompensaatioita maankäyttö- ja rakennuslaissa vaadita ja tämä kelpasi myös Richard Manniselle.
Lisäksi yhdistyksemme pyysi muistutuksessaan tarkkaa selvitystä kylpylätarkoitukseen mukaan lasketuista tiloista sillä piirustusten mukaan vaikutti, että näihin olisi laskettu itse kylpylätoimintoihin kuulumattomia yleisiä tiloja. Kunnollista selvitystä kylpyläkäyttötarkoituksen mukaisista tiloista ja niiden pinta-aloista ei Soulmade antanut eikä Manninen vaatinut.
Huomautimme myös tarpeesta tehdä uusi ajankohtainen liikenneselvitys, koska kadunvarsien paikoitusolosuhteet ovat lähialueella muuttuneet paljon, hotellin asiakasmäärä kasvanut ja hotellin kellarin pysäköintipaikkoja oli määrä vähentää. Richard Mannisen mukaan paikkoja on kellarissa riittävästi ja hotelli ilmoittaa, että sen toiminta perustuu ”konseptiin, jonka mukaan suurin osa asiakkaista saapuu julkisella liikenteellä, kävellen tai pyöräillen.”
Hotellissa on 2212 asiakaspaikkaa ja autolla saapuminen ei ole kiellettyä, eikä sitä voitaisikaan kieltää. Maankäytön johtaja on kuitenkin sitä mieltä, että pelkkä hotellin ”konsepti” estää liikenteen kasvun alueella. Jos hotellin asiakasmäärästä vain 10% saapuisi autolla, tarvittaisiin jo yli 200 pysäköintipaikkaa ja koska hotellissa on vain 67 paikkaa siirtyy pysäköintiliikenne Töölön kaduille.
Lähinnä Richard Manninen toisti päätöksessään Soulmade Oy:n hotellia laajentavat toivomukset ja perusteli päätöksensä ympäripyöreän abstraktisti sillä, että hänen mukaansa uusilla suunnitelmilla ”saavutetaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisempi ja ympäristöön sopivampi ratkaisu, kuin asemakaavan mahdollistamalla ratkaisulla.”
Kiinnostava huomio on, että Manninen ja Soulmade (hakija) näkevät viitesuunnitelmasta rajusti kasvaneen rakennelman olevan kaupunkivallisesti korkeatasoinen ja ympäristöön sopiva ratkaisu, kun johtavat arkkitehdit ovat olleet katsoneet koko hotellin rakentamisen alueelle sopimattomana ja liian suurisuuntaisena rakentamisena. (ks. Arkkitehtien kannanotto)
Mannisen mukaan erityinen syy, jonka tähden asemakaavasta voidaan hänen päätöksellään poiketa on ”asemakaavan toteutumisen ja alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen, määräysten ja tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen.”
Maankäyttö ja rakennuslaissa mainitaan kyllä suunnittelun yhtenä tarkoituksena edistää “elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä.” Mutta tässä “toimiva kilpailu” on jätetty pois koska kyseessä ei ole mikään alueen yleinen ja yhdenvertainen elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen vaan yksinomaan Soulmade Oy:n edun parantaminen. (Alueen toimijoita ei juuri kohdella yhdenvertaisesti näiden elinkeinon näkökulmasta.)
VALITTAMINEN MANNISEN PÄÄTÖKSESTÄ
Mannisen päätöksestä (4.6) voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (5.6).
Valittaa voi
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.