Tiedotustilaisuus sisältää ennen julkaisematonta aineistoa Helsingin merkittävän alueen suunnittelun ajankohtaisesta tilanteesta. Tilaisuus pohjautuu alueen suunnitteluprosessin huolelliseen pitkäaikaiseen seuraamiseen, suunnittelumateriaaliin sekä paneutuvaan selvitystyöhön. Tilaisuuden tavoite on avata reilusti ja faktoin alueen suunnitelmien nykytilannetta kaupunkilaisen ja kaupunginosayhdistyksen näkökulmasta.

Tule toteamaan tilanne paikan päälle piirustuksista!

Järjestäjä: kaupunginosayhdistys Töölön kaupunginosat – Töölö ry. ja Ulla Leppävuori

Paikka: Hietsun Paviljonki, Hiekkarannantie 9, 00100, HKI 10

Aika: keskiviikkona 6.9 klo 18.

Tervetuloa!

Aihe tiiviisti

Kaupunkilaiset sekä merkittävä osa poliittisista päättäjistä ovat epätietoisia Hietaniemen alueen suunnitelmista sekä niiden nykyisestä vaiheesta. Yli 20 vuotta kestänyt suunnittelu- ja päätösprosessi on vaikeasti seurattava. Prosessin aikana poliittiset päättäjät sekä virkamiehet ovat vaihtuneet ja aikamme keskeiset kaupunkisuunnittelun haasteet muuttuneet.

On oleellista käydä julkista keskustelua siitä, että viedäänkö vuosikausia jumissa olleen alueen suunnittelua eteenpäin alunperin päätösten lähtökohdista, jotka perustuvat jo vanhentuneisiin suunnitelmiin. Kylpylähotellin ja alueen laajemman puisto- ja katualueen suunnitelmat ovat sekä erillisiä, mutta myös asemakaavan mukaisesti yhteydessä toisiinsa ja niitä edistetään vuorovaikutteisesti. Alueen nykyisten suunnitelmien kokonaisuus muuttaa selvästi asemakaavassa lähtökohdaksi sovittua alueen yleisluonnetta. Tästä ei ole ollut mahdollista käydä laadukasta ja asianmukaista julkista keskustelua, koska riittävä tieto asian hahmottamiseksi puuttuu. Tilaisuuden tavoite on tämän asian korjaaminen. Tarjoudumme välittämään tiedotusvälineille jäsentynyttä aineistoa, johon perehtyminen on vienyt myös meiltä valtavasti aikaa. Motiivina on ollut kokonaisvastuu ja sitoutuminen alueen mielekkääseen kehittämiseen sekä hahmottaa nykyisen kaupunkisuunnitteluprosessin tuottamaa ympäristöä ja sen kipupisteitä.

Tilaisuudessa Markku Koivusalo kertoo päätösprosesseista, Annaleena Hakatie hotellin rakennussuunnitelmasta ja Ulla Leppävuori suunnitelmasta alueen maiseman ja luonnon kannalta.

Tilaisuudessa mm.

Täyttyykö viimeisissä suunnitelmapiirustuksissa kaavan mukainen rakennuksen ja alueen pääasiallinen käyttötarkoitus kylpyläliiketoiminnasta?

Taivalsaaren kylpylän kaavoituksesta käytiin mittava poliittinen vääntö. Kylpylää perusteltiin mm. että se tarjoaa kaupunkilaisille virkistysmahdollisuuksia ja pidentää uimakautta. Arkkitehtuurin lähtökohdaksi sovittiin paikan arvon mukainen korkea laatu. Rakennuttaja (Soulmade) rajoitti arkkitehtuurin mahdollisuuksia kilpailulla, joka perustui valmiisiin puisiin huonemoduuleihin, jollaisissa yrittäjän aikaisempi huoneistohotelli Münchenissä toimii. 185 hotellihuoneistoa koostuu pääosin kahdesta moduulista, joihin kaikkiin on asennettu myös keittiö. Hotellissa on myös vieraiden käyttöön yhteiset keittiö-, pyykinpesu- ja olohuonetilat. Vesielementtien yhteinen pinta-ala on alle 200 m², joka on 1/5 osa uimastadionin ison altaan alasta (n. 1000 m²) ja alle 1/7 osa alkuperäisen viitesuunnitelman vesielementtien alasta (1500 m²). Ulkona terassipaikkojen määrä (1000 paikkaa) ylittää Senaatin torin jättiterassin (800 paikkaa). Rakennuttajalla ei ole aiempaa kokemusta kylpylöistä, vaan pyrkimyksenä on muuttaa kaavan kylpyläkäyttötarkoitus jo tutun liiketoimintastrategian mukaiseksi. Tämä ei ole ollut kaavan alkuperäinen tarkoitus.

Huomioiko rakennushanke alueen luontoa ja sen virkistyskäyttöä, kuten alueen alkuperäisissä suunnitelmissa kuvataan? Vai määrittääkö idea alueelle massiivisesta hotellista laajemminkin alueen mittasuhteita ja kehittämistä?

Kylpylähotellin suunnitelmien ja alueen uudet katusuunnitelmat sekä Sigurd Frosteruksen puiston suunnitelmat ovat yhteydessä toisiinsa. Hotelli maanalaisine kerroksineen edellyttää niemeen valtavan kaivannon. Suunnitelmissa nykyiset puut ja kasvillisuus hävitettäisiin, niemi ja läheiset rannat muovattaisiin uudelleen, puistoon asetettaisiin hotellin lämpökaivoja (20 kpl) tontilla sijaitsevien (40 kpl) lisäksi. Niemeä laajennettaisiin täytemaalla ja massiivisella pengerryksellä, joita edellyttää myös hotellin siipien venyminen rannan läheisyyteen. Hotellin rakennuksien ja viheralueen keskinäiset mittasuhteet muistuttavat rakennusta takapihoineen ja ristin muotoinen kolmikerroksinen hotelli muodostuisi laajemmassa maisemassa muuriksi kaikista suunnista. Puiden kestäisi kasvaa vuosikymmeniä alueella ennen kuin niistä olisi varjoa liikkuville ihmisille ja kulkureitti liito-oraville. Kaavasuunnitelmatasoisia luontoselvityksiä ei ole tehty, vaikka alue on osa Seurasaaren selän ranta-aluetta arvokkaine luonnon ympäristöineen.

Valvotaanko rakennushankkeita poliittisen päätöksenteon jälkeen tarpeellisella tavalla ja mihin  nykyinen virkamiesvetoinen prosessi johtaa?

Taivalsaaren kylpylähotellihanke ilmentää laajempaa ongelmaa kaupunkisuunnittelun prosesseissa. Päätökset etenevät poliittisen päätöksenteon jälkeen virkamieskoneiston rattaissa, jossa virkamiesten keskeisenä toimena on hankkeen edistäminen perättäisillä lupapäätöksillä. Hankkeita ei valvota, vaan asia jää haasteellisissa tapauksissa kaupunkilaisten ja kaupunginosayhdistysten kontolle ja tämä vaatii mittavaa tiedonhankintaa ja työläitä hallintovalituksia epäloogisesti rajatuin valitusoikeuksin. Toimintamalli mahdollistaa rakennushankkeille rajutkin muutokset alkuperäisiin suunnitelmiin, mikä paljastuu vasta hankkeen valmistuessa, kuten esim. Redin valkoisten keveiden tornitalojen muutos.

Suunnitelmia pyritään edistämään alueella oleellisten lupien ollessa kesken.

Soulmade Oy:n luvasta poiketa asemakaavasta on valitettu Helsingin hallinto- oikeuteen ja katu- ja puistosuunnitelmasta Korkeimpaan hallinto- oikeuteen. Vesi- ja ruoppausluvan käsittely muistutuksineen ja valitusoikeuksineen on edelleen kesken AVI:ssa. Rakennuslupa on riippuvainen edellisistä.

Silti alueella pyritään jatkuvasti konkreettisiin toimiin mm. hotellin maalämpökaivojen koeporaukset puistoalueella ( 21.- 24.8) keskeytettiin, koska kaupungin rakennuspuoli totesi ettei kaupungin ympäristöpuolen lupa ollut asianmukainen. Myös Hietaniemen rantakadun kunnostus toteutettiin ilman että suunnitelmat ovat lainvoimaisia.  Konkreettiset toimet alueella ja kaupungin resurssointi niihin edistää kaupunkilaisten käsitystä siitä, ettei alueen tilanteesta olisi mahdollista käydä vakavaa keskustelua.