Kuva:©Akira Muto

Perjantaina 29.8 klo 19 Temppeliaukion kirkossa.

Izumi Tateno: Kahden pulssin rinnakkaiselo.

Klassista musiikkia Japanin Okinawalta

Izumi Tateno, Masaya Yamauchi

Legendaarinen japanilaispianisti Izumi Tateno kohtaa Japanin eteläisimmältä saariryhmältä Okinawalta saapuneet muusikot tässä ainutlaatuisessa konsertissa. Lumoavassa esityksessä päästään todistamaan kahden erilaisen musiikillisen maailman rinnakkaiseloa, kun länsimaista pianoa ja okinawalaisia sävelmiä kuullaan yhdessä ja erikseen. Konsertti kutsuu rauhoittumaan sekä tuttujen sointien että perinteisen sanshin-kielisoittimen pehmeän soinnin äärelle.

Okinawan eli historiallisen Ryūkyūn musiikki eroaa sykkeeltään perinteisestä länsimaisesta klassisesta musiikista, ja sen sanotaan puhdistavan ja rauhoittavan ihmismieltä. Konsertti on poikkeuksellinen mahdollisuus tutustua omakohtaisesti sanshin-musiikkiin, jota edes Japanissa ei usein pääse kuulemaan Okinawan ulkopuolella.

Okinawalaisen musiikin lisäksi pianisti Izumi Tateno esittää monipuolisen ohjelman vasemmalle kädelle sävellettyä pianomusiikkia. Esityksessä päästään kuulemaan myös, mitä tapahtuu, kun länsimainen piano yhdistyy okinawalaiseen sanshiniin.

Konsertissa esiintyvät Izumi Tatenon kanssa maailman johtaviin sanshin-muusikoihin kuuluva Okinawan taideyliopiston sanshin-musiikin professori Masaya Yamauchi.

Tervetuloa nauttimaan ainutlaatuisesta kahden musiikillisen maailman rinnakkaiselosta!

• Ovet auki 18:30
• Esitys alkaa 19:00
• Esitys päättyy 21:30

Liput: 25 € / opiskelijat 10 € (opiskelijakortilla)
Voit ostaa lippusi lippukaupastamme alla olevasta linkistä tai ovelta puoli tuntia ennen konsertin alkua

Ohjelma

庭 [NIWA](PUUTARHA)

Uta-sanshin: Masaya Yamauchi
(säv.&haiku : Kazumi Tsukamoto）

ふまりすいぐしく [HUMARI SUIGUSHIKU] (Loistava Shurin linna, The glorious Shuri Castle)

〜for Uta-sanshin & Piano〜 (world premiere) Uta-sanshin: Masaya Yamauchi Piano: Kazumi Tsukamoto (säv. : Kazumi Tsukamoto Ryūka: Eiji Oki）

うむかじ [UMUKAJI] (Muistelu)

Uta-sanshin: Masaya Yamauchi Piano: Izumi Tateno (säv.:Kazumi TSUKAMOTO Ryūka: Eiji OKI）

天界飛翔 [TENKAI-HISHOU] (Hän lentää taivaaseen, She is flying in the Heaven)

~ for left hand alone ~ Piano: Izumi Tateno. (säv. : Kazumi TSUKAMOTO）

母に捧げる子守唄 [LULLABY] (Kiitos äiti, Thanks Mother)

Piano: Izumi Tateno. (säv. : Kazumi TSUKAMOTO）

Tauko

KOLME BALLADIA LAFCADIO HEARNIN JAPANILAISIIN KUMMITUSTARINOIHIN.

Furisode-palon juoni, Nainen seriparaventissa, Tarina Chuugorousta
Piano: Izumi Tateno (säv. P.H. Nordgren）

YANAGAWAN TARINOITA (ote）

(säv. : Ryōhei KUMAMOTO) Piano: Izumi Tateno

Kappaleiden kuvaus:

庭 [NIWA](PUUTARHA) (säv.&haiku : Kazumi Tsukamoto）

Teos sävellettiin vuonna 2023 ja sai kantaesityksensä Masaya Yamauchin omistusesityksessä Temppeliaukion kirkossa Helsingissä. Tekstissä on mukana seuraavat kolme haikua, ja musiikki esitetään pelkästään vokaalisella ”Uta- Sanshin”-tyylillä, jota ei tavata perinteisessä Ryūkyūn klassisessa musiikissa. Sitä on esitetty eri puolilla maailmaa, mukaan lukien Suomi ja Chile. Vaikka kyseessä on noin viiden minuutin mittainen lyhyt teos, tunnen suurta iloa siitä, että sain kunnian esittää sen omistusesityksenä ensimmäistä kertaa.

爽やかに庭を彩る野菊かな [Sawayaka-ni niwa-wo irodoru nogiku kana]

“Villikrysanteemit (nogiku) kirkastavat raikkaan puutarhan – niin hiljaisen elävästi.”

たなびいて無言の雲と荻の声 [Tanabiite mugon-no kumo-to ogi-no koe]

“Taivaalla kulkien hiljaiset pilvet ajelehtivat – hopeaheinä kuiskaa.”

数珠玉と子供の真顔自慢顔 [Jyuzudama-to kodomo-no ma-gao jiman-gao]

“Helmiheinä kimmeltää – lapsen vakavat kasvot hehkuvat ylpeydestä.”

ふまりすいぐしく [HUMARI SUIGUSHIKU] (Loistava Shurin linna.) (säv. : Kazumi Tsukamoto Ryūka: Eiji Oki）

Teos on uudelleenjärjestelty versio kappaleesta Fumari Suigushiku, joka sävellettiin alun perin vuonna 2024 uta- sanshinille (perinteinen okinawalainen laulu ja kolmijohteinen soitin) ja jousiorkesterille. Nyt se on sovitettu utasanshinille ja pianolle.

Teos pohjautuu Ryūkyū-saarten klassiseen musiikkiin, erityisesti Kawarayabushiin (joka käsittää Nakarata-bushin, Kawaraya -bushin ja Siya-nganai-bushin), ja ammentaa estetiikkansa ryūkyūlaisesta musiikillisesta ”hiljaisuudesta”. Utasanshin ohjaa ja korostaa tätä tunnelmaa. Ryūkyūlaisen klassisen musiikin rytmi ja länsimaisen klassisen musiikin syke elävät rinnakkain eri tavoin koko teoksessa. Erityisesti nuotinnuksessa Independent-merkityissä kohdissa esiintyy samanaikaisesti kaksi erilaista sykettä, jotka kuitenkin toimivat toisistaan riippumattomina – nämä viittaavat uudenlaisen musiikkityylin syntyyn. Toisin sanoen kahden erilaisen kulttuurin rinnakkaiselo samassa tilassa vaikuttaa toisiinsa ja luo jotakin uutta. Perinteisestä yhtyesoiton näkökulmasta tällainen lähestymistapa saattaa vaikuttaa epätarkkuudelta tai ”virheeltä”. Kuitenkin improvisaatioon perustuvassa esityksessä juuri tuo ”virhe” muuttuu ilmaisuvoimaiseksi ja vangitsevaksi elementiksi.

Teksti käyttää Ryūtan Suikyōn 4., 6. ja 1. säettä, joka on ryūka-runo
okinawalaiselta runoilijalta Eiji Oki.

Säkeiden merkitykset ovat seuraavat:

Säe 4: ”Pilvet ajelehtivat, aurinko kulkee idästä länteen, ja ihmisen elämä, kuin virtaava vesi, muuttaa muotoaan ajan myötä.”

Säe 6: ”Kaunis perhonen leikkii kukkien keskellä, lintujen laulu on rakkauden lauluja, ja Urizunin (okinawalainen kevät) miellyttävä tuuli on kuin oma sydämeni.”

Säe 1: ”Ylhäinen Shurin linna, lähteet niin puhtaita ja kirkkaita—ylpeys, jota kannamme Ryūkyūsta, pysyy ikuisesti kauniina.”

うむかじ [UMUKAJI] (Muistelu) (säv.:Kazumi TSUKAMOTO Ryūka: Eiji OKI）

Sävelletty vuonna 2024, tämä teos tutkii eri kulttuurien rinnakkaiseloa, yhdistäen perinteisen länsimaisen klassisen musiikin Ryūkyū-saarten klassiseen musiikkiin. Se pohjautuu Sui-bushiin, perinteiseen Ryūkyū-melodiaan. Sävellys, joka on nuottien määrässä niukka, luo hienostunutta kauneutta, joka on uskottu Izumi Tatenon pianonsoiton ja Masaya Yamauchin uta-sanshinin tulkittavaksi. Kutsun näitä muusikoita, jotka herättävät eloon tämän elegantin ja aistillisen äänimaailman, aikamme todellisiksi virtuooseiksi. Teksti on peräisin Ryūtan Suikyōn viidennestä säkeistöstä – kyseessä on Eiji Okin kirjoittama Ryūka-runous, joka ilmaisee seuraavaa:

”Tuuli nostattaa aaltoja veden pinnalle, rikkoen heijastuksen – vain haalea kuva
jää, ja kyyneleet nousevat silmiin mutta en voi niitä tavoittaa.”

Teos on omistettu Izumi Tatenolle ja Suomen klubille. (Ensi-ilta: 27. elokuuta 2024, Suomi, Helsingin Suomalainen Klubi Uta-Sanshin: Masaya Yamauchi Piano: Izumi Tateno)

天界飛翔 [TENKAI-HISHOU] (Hän lentää taivaaseen, She is flying in the Heaven) (säv. : Kazumi TSUKAMOTO）

Omistettu säveltäjän ajatuksille teoksesta ja Izumi Tatenon esitykselle ”Ajattelen, että äiti hyppii iloisesti taivaassa.” Ja silti tunnen itseni yksinäiseksi. Olen menettänyt rakkaan äitini, kallisarvoisen mentorini, ja monia läheisiä ihmisiä on poistunut luotani. Mietin usein, kuinka he voivat nyt taivaassa. Varmasti he liitävät taivaalla vielä iloisempina ja energisempinä kuin silloin, kun leikimme yhdessä. Vauvoista aikuisiin – kuvittelen lukemattomien sielujen leikkivän vapaasti, onnellisina ja valossa kylpien. Nämä sydämelliset ajatukset ovat sulautuneet tähän teokseen: ”TENKAI-HISHOU (Hän lentää taivaassa)”.

Alun perin teos sävellettiin pianokonsertoksi, mutta se muokattiin ja kirjoitettiin uudelleen vasemman käden soolopianoversioksi Izumi Tatenon ehdotuksesta. Hänen mukaansa sooloversio sopii paremmin ilmaisemaan teoksen olemusta – sen ”leijumisen” tunnetta. Teos omistettiin sen jälkeen Tatenolle, pianistille, joka soittaa vain vasemmalla kädellään.

Äskettäin Tateno esitti tämän teoksen uudelleen Okinawassa. Hänen tulkintansa oli kuin hienoa viskiä – pehmeää, sujuvaa, täyteläistä, kiiltävää ja värikästä. Eniten mieleen jäivät tauot, hiljaisuudet, viipyvät kaiut. Myös äänettömät hetket olivat täynnä elämää. Nuo tauot ja resonanssit olivat selvästi hänen omiaan. Hiljaisuus, joka syntyi hänen sävystään ja fraasien muotoilusta, tuntui kuin uudelta elämänmuodolta, syntyneeltä puhtaan ilon tunteesta. Juuri sillä hetkellä Tatenon vasemman käden viiden sormen luomat sävyt ja äänikerrokset hallitsivat koko tilan. Se oli enemmän kuin esitys – se ylitti säveltäjän luomuksen. Olen syvästi kiitollinen mahdollisuudesta kutoa musiikkia yhdessä Izumi Tatenon kanssa. Ja osoitan suurimman kunnioitukseni hänen musiikkiinsa suuntaamalleen syvälle rakkaudelle ja päättymättömälle uteliaisuudelle.

(ensiesitys: pianokonsertto 2015, ensiesitys: soolopiano 2018)

母に捧げる子守唄 [LULLABY] (Kiitos äiti, Thanks Mother) (säv. : Kazumi TSUKAMOTO）

Encore-kappale ”Äidille omistettu kehtolaulu” syntyi, kun Tateno kysyi ”Onko tämä (Taivaallinen lento) minusta?” teoksen ”Taivaallinen lento” ensiesityksen vastaanotossa. Hänen sanansa inspiroivat minua voimakkaasti haluamaan säveltää kappaleen vain elämäni tärkeimmälle ihmiselle – äidilleni, joka on jo edesmenyt. Tämä on kiitollisuuden ilmaus minulta äidilleni.

(Ensiesitys: 2016, piano: Izumi Tateno, paikka: Shizuoka)

KOLME BALLADIA LAFCADIO HEARNIN JAPANILAISIIN KUMMITUSTARINOIHIN. (säv. P.H. Nordgren）

Suomalainen säveltäjä Pehr Henrik Nordgren, joka asui Osakassa ja Tokiossa vuosina 1970–1973 Japanin opetusministeriön apurahalla, on säveltänyt lukuisia pianoteoksia Tateno-sanille, mukaan lukien ainutlaatuisen tunteikkaan ”10 kauhutarinaa balladina” -sarjan. Tämä toinen balladi sävellettiin Tatenon paluuta varten ja on kirjoitettu vasemmalle kädelle. Teoksen teemana on ”rakkauden kaipuu”, ja se sisältää kolme salaperäistä ja arvoituksellista tarinaa: ”Furisodepalo”, ”Nainen seriparaventissa” ja ”Tarina Chuugorousta”, jotka on sävelletty musiikillisiksi kertomuksiksi.

Furisode-palon juoni

Rikkaan kauppiaan tytär rakastuu palavasti kauniiseen nuoreen samuraihin ensisilmäyksellä ja kuolee rakkauden tuskaan. Häneltä jää jälkeensä furisode (pitkähihainen kimono), joka lahjoitetaan temppelille. Tämä kimono siirtyy tytöltä toiselle, mutta jokainen sen omistajaksi joutunut kuolee traagisesti. Lopulta munkki tajuaa, että kimono on kirottu, ja määrää sen poltettavaksi. Kun furisode palaa, liekeistä ilmestyy rukouksen merkkejä, ja tuli leviää temppeliin ja sieltä edelleen Edoon, aiheuttaen suuren palon vuonna 1655, joka tunnetaan nimellä Furisode-katastrofi.

Nainen seriparaventissa

Nuori oppinut nimeltä Tokukei asuuKioton Muromachissa. Hän rakastuu antiikkikaupassa näkemäänsä seriparaventin maalattuun kauniiseen naiseen. Katsoessaan kuvaa yhä uudelleen, hänen toivoton rakkautensa syvenee. Hän alkaa ajatella, että jos rakkaus ei koskaan toteudu, elämä ei ole elämisen arvoista. Hänen ystävänsä johdattaa hänet viisaan vanhuksen luo, joka tuntee vanhoihin kuviin liittyviä mystisiä tapahtumia. Vanhus neuvoo: ”Anna naiselle nimi ja kutsu häntä kärsivällisesti joka päivä kuvan edessä. Jonain päivänä saat vastauksen.

Kun se tapahtuu, tarjoa hänelle sata kupillista sakea, yksi jokaisesta kaupungin kapakasta.” Tokukei noudattaa ohjetta ja lopulta nainen astuu ulos kuvasta. He vannovat toisilleen seitsemän sukupolven mittaisen liiton. Paraventin kuva jäi ikuisesti tyhjäksi.

Tarina Chuugorousta

Chuugorou, alamainen jalkaväensotilas, palvelee uskollisesti erästä hatamotosamuraiperhettä. Hänellä on salaisuus: öisin hän poistuu kartanosta ja palaa ennen aamunkoittoa. Hän on solminut avioliiton vedenalaisessa palatsissa ylhäisen ja lumoavan naisen kanssa, joka vaatii, ettei heidän suhteestaan saa kertoa kenellekään. Eräänä päivänä Chuugorou kuitenkin paljastaa salaisuuden toisille sotilaille. Seuraavana yönä nainen ei enää ilmesty sillan pieleen. Chuugorou sairastuu vakavasti, ja lääkäri toteaa hänen olevan kuolemansairas. Nainen oli imenyt hänen verensä, ja hänestä oli jäljellä vain kuiva, nestemäinen ruumis. Kaunis nainen paljastuu lopulta valtavaksi, rumaksi rupikonnaksi…

YANAGAWAN TARINOITA (ote）(säv. : Ryōhei KUMAMOTO)

Tämä teos tilattiin Yanagawankansalaiskulttuurikeskukselta, ja se valmistui toukokuussa 2025. Musiikki on jaettu kahteen osaan, jotka molemmat koostuvat 12 lyhyestä kappaleesta. Tässä kuuntelemme niistä joitakin otteita.

Teos on saanut inspiraationsa Yanagawan kaupungin kauniista maisemista, joka tunnetaan veden kaupunkina. Äänestä voi kuulla tuulen, valon ja veden virtauksen.

舘野 泉 （Izumi Tateno） Piano

Klassisen musiikin legenda, 88-vuotias pianisti. Syntynyt Tokiossa. Hän valmistui Tokion Taideyliopistosta huippuarvosanoin. Asunut Helsingissä vuodesta 1964 lähtien. Vuodesta 1981 lähtien hän on saanut Suomen valtiolta pitkäaikaista taiteilijan apurahaa ja on omistautunut esiintymiselle. Hän on luonut horjumattoman aseman tuomalla uusia näkökulmia, laajentamalla esittävien taiteiden mahdollisuuksia, rajoittumatta tiettyyn osa-alueeseen. Tähän asti hän on esiintynyt Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Australiassa, Venäjällä, kaikkialla Euroopassa, mukaan lukien Pohjoismaat, Saksa ja Ranska. Aasiassa esimerkiksiKiinassa, Etelä-Koreassa, Filippiineillä, Indonesiassa, Intiassa, Bhutanissa, Nepalissa, unohtamatta Lähi-Itää. Tähän mennessä hän on julkaissut yli 130 LP ja CD-levyä. Tämä jalo kosketinrunoilija, joka kehrää puhtaita ja läpinäkyviä melodioita, kaatui aivoverenvuodon seurauksena vuonna 2002 ja hänen oikea puolensa halvaantui, mutta mukautui rohkeasti kohtaloonsa ja jatkoi toimintaansa ”vasenkätisenä pianistina”. Hän on soveltanut loputonta intohimoaan musiikillisen etsintänsä edistämiseen ja luonut ihan oman genrensä.

Vuonna 2006 hän perusti ”Tateno Izumin Kirjasto -säätiön”. Yli 130 teosta on omistettu ”Tateno Izumin vasemmalle kädelle” kymmenen eri maan säveltäjien toimesta. Vuodesta 2012 lähtien hän on uudelleen aloittanut esiintymisiä ulkomailla ja pitänyt resitaaleja mm. Pariisissa, Wienissä ja Berliinissä ohjelmistoilla, jotka ovat sisältäneet tilausteoksia, ja jotka on otettu vastaan täysien salien suosionosoituksin. Vuonna 2024 hän esiintyi Intiassa, Bhutanissa, ja Nepalissa. Parhaillaan hän kiertää maata 90-vuotisjuhlakonsertin merkeissä.

Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 65 vuotta hänen taiteilijan uransa aloittamisesta. Ei ole enää tarpeen mainita ”vasenta kättä”, suurin viehätys hänen olemuksessaan ”todellisena mestarina” piilee hänen horjumattomassa vakaumuksessaan ja rehellisyydessään. Sari Raution kirjoittama elämäkerta ”Izumi Tateno – Pianon samurai” (Fuga) ilmestyi 2022, ja käännettiin myös Izumi Tatenon kotimaassa japaniksi 2024.

山内 昌也 (Masaya Yamauchi) Uta-Sanshin

Syntynyt Okinawan kaupungissa, Okinawan prefektuurissa. Valmistui Okinawan prefektuurin taideyliopistosta ja suoritti jatko-opinnot samassa yliopistossa. Aloitti sanshin-opinnot Ryukyu-klassisen musiikin mestarin Eiji Shimabukuronjohdolla alakoulun viidennellä luokalla. Voitti tulokkaan palkinnon Ryukyu Shimpo -lehden sponsoroimassa Ryukyu-klassisen taiteen kilpailussa ollessaan kolmantena vuonna yläasteella. Voitti korkeimman palkinnon kolmantena vuonna yliopistossa. Ryukyu-klassisen musiikin Tansui-ryu -suojeluyhdistyksen sponsoroimassa popularisointikokeessa hän voitti tulokkaan palkinnon, erinomaisuuspalkinnon ja korkeimman palkinnon ensimmäisen ja kolmannen lukiovuoden välillä ja oli ensimmäinen henkilö, joka voitti laulun erikoispalkinnon. Yliopistoajoistaan lähtien hän on esiintynyt sekä prefektuurissa että sen ulkopuolella ja ulkomailla osana Japanin kulttuurin edistämishankkeita, joita rahoittaa Kulttuuriasioiden virasto.

Viime vuosina hän on aktiivisesti tutkinut tilallista ilmaisua perinteisissä ryukyuesittävissä taiteissa, ja hänen ”1×1”-esityksensä (yksi ryukyu-klassisen musiikin laulaja ja sanshin-soittaja sekä yksi naispuolinen ryukyu-klassisen musiikin
tanssija) perinteisen esittävän taiteen sarjoissa ”World of Beauty” ja ”Beauty of Ryukyu” voitti Good Design Award -palkinnon vuonna 2020. Vuonna 2022 Okinawan Japaniin paluun 50-vuotispäivän muistoksi valtioneuvoston toimiston sponsoroima ”Ryukyu-klassisen musiikin ja -tanssin arvostustapahtuma” järjestettiin Akasakan palatsin osavaltion vierastalon japanilaistyylisessä Yushintei-lisärakennuksessa (Tokio), jossa he esittivät kappaleen ”1×1”. He esiintyivät kaikissa esityksissä (12 esitystä neljän päivän aikana). Se oli ensimmäinen kerta historiassa, kun Ryukyu-esittävät taiteet esitettiin osavaltion vierastaloissa.

Tällä hetkellä hän on Ryukyu-klassisen musiikin Tansui-ryu-suojeluyhdistyksen ja Ryukyu-klassisen musiikin Nomura-ryu musiikkiyhdistyksen mestari. Hän on sertifioitu kansallinen aineettoman kulttuuriomaisuuden haltija ”Ryukyutanssissa” (Uta-sanshin). Hän on sertifioitu Okinawan prefektuurin aineettoman kulttuuriomaisuuden haltija ”Okinawan perinteisen musiikin Tansui-ryussa”. Hän on professori Okinawan prefektuurin taideyliopiston musiikkitieteellisessä tiedekunnassa. Hän on myös Ryukyu-perinteisen esittävän taiteen suunnittelulaboratorion edustaja.

塚本 一実 (Kazumi Tsukamoto) säveltäjä

Syntynyt vuonna 1963, hän opiskeli sävellystä Tokion taideyliopistossa ja
valmistui esittämällä orkesteriteoksensa kunniasuorituksena. Hän on saanut palkintoja Japan Symphony Foundationin 16. ja 25. sävellyskilpailussa sekä toisen palkinnon ja julkaisupalkinnon vuoden 2009 Universal Marimba Composition Competition -kilpailussa. Hänen teoksiaan arvostetaan suuresti niiden merkittävän uudenlaisen ja puhtaan ilmaisun sekä vakaiden kansallisten piirteiden yhdistämisestä. Vuonna 2022 hän sai Excellent Prize -palkinnon kolmannessa kansainvälisessä luovien kaunotaiteiden symposiumissa (ISCFA). Vuodesta 2015 lähtien hän on tehnyt tiivistä yhteistyötä maestro Izumi TATENOn kanssa.

Tällä hetkellä hän toimii Okinawan prefektuurin taideyliopiston musiikkiosaston professorina, on Arrangers Associationin jäsen, koko Japanin lastenlaulujen luomista edistävän yhdistyksen puheenjohtaja sekä Japanin säveltäjien ja sanoittajien liiton johtokunnan jäsen.

熊本陵平 (Ryōhei Kumamoto) säveltäjä

Säveltäjä, pianisti ja musiikkipedagogi.
Valmistui Indianan yliopistosta Bloomingtonista. Tällä hetkellä hän toimii
tuomarina useissa kilpailuissa, kuten PTNA:n pianokilpailussa ja Chopinkilpailussa Aasiassa. Hän on opettanut musiikkiteorian ja sävellyksen kursseja useissa oppilaitoksissa, kuten Yamaguchin yliopistossa ja Fukuokan naisten juniorikorkeakoulussa.

Pehr Henrik Nordgren: (1944 – 2008) säveltäjä

Hän syntyi Saltvikissa, Ahvenanmaalla, lähellä Ruotsia. Opiskellessaan musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa hän sai yksityisopetusta Joonas Kokkoselta ja opiskeli Japanissa (1970–1973) Tokion taideyliopistossa. Palattuaan kotimaahan hän asettui asumaan Kaustiseen, kylään Pohjanmaalla, joka tunnetaan vahvasta kansanmusiikkiperinteestään.

Hänen mukaansa ”säveltäminen on keino ilmaista itseään sanojen ulkopuolella ja tapa kommunikoida toisten kanssa”. Hänen musiikissaan korostuvat tunneilmaisu ja siinä yhdistyvät länsimaiset sävellystekniikat sekä ei-länsimainen henkisyys omintakeisella tavalla. Suurin osa hänen pianoteoksistaan on sävelletty Izumi Tatenolle. Hän on yksi pohjoismaisen nykymusiikin merkittävimmistä säveltäjistä.