Hietsun paviljongin historiaa
Hietaniemenkadun bulevardin päässä Hiekkarannantien risteyksessä mäntyjen siimeksessä sijaitsee 1900-luvun alun uusklassismia edustava, mutta nauhaikkunoineen jo funktionalistisia piirteitä omaava vanha kahvila- ja pukusuojarakennus. Rakennus tunnetaan töölöläisten keskuudessa ”Hietsun paviljonkina”.
Pukeutumispaviljonki
Kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher suunnitteli pukeutumispaviljongin vuonna 1930 kaupungin ensimmäiseksi yleiseksi uimarannaksi muodostuneelle Hietarannalle.
Rakennuksen kulttuurihistoria kertookin laajemman ja kaikkia kansankerroksia koskevan uimarantaelämän syntymisestä Helsingissä. Hietarannan saavuttaman suuren suosion tähden pukeutumistilat varattiin noin tuhannelle kävijälle.
Laajennus 1939
Vuonna 1939 paviljonkia päätettiin kuitenkin edelleen laajentaa kummastakin päädystä Taucherin laajennussuunnitelman mukaisesti.
Kesäkahvila 1957-2010
Vuonna 1957 Helsingin Sotainvalidien Naisjaosto sai paviljongin vuokralle ja eteläpääty muutettiin jaoston ylläpitämäksi kesäkahvilaksi arkkitehti Teuvo Lindforsin suunnitelmien mukaisesti. Paviljonki palveli kesäkahvilana aina vuoteen 2010 asti.
Uudisrakennushanke
Uutta kahvila- ja pukuhuonerakennusta oli kuitenkin alettu valmistella jo 1980-luvun lopulla. Kaupunkikuvaneuvottelukunta totesi 1987 lausunnossaan, että vanha rakennus tarvitsisi perusteellisen korjauksen ja eikä nähnyt tälle mitään syytä. Ajatus vanhan rakennuksen kunnostuksen hylkäämisestä oli lähtökohtana myös uudessa kaavamuutoksessa, joka salli pukusuojatilojen sijoittamisen uudisrakennukseen. Uudisrakennusta puuhatessa vanhan rakennuksen kunnostus hylättiin.
Helsingin kaupungin rakennusvirasto oli kuitenkin teettänyt vanhasta rakennuksesta vuonna 1993 kuntotarkistuksen, jossa rakennuksen runko todettiin pääosin ehjäksi ja peruskorjaukselle nähtiin olevan hyvät edellytykset. Vielä 1996 vanhalle rakennukselle laadittiin korjaussuunnitelmien luonnoksia myös viranomaisten toimesta. Töölöläiset maalasivat omasta puolestaan rakennuksen julkisivun talkootyönä kesällä 1998.
Hietarannan yleissuunnitelma 1998
Helsingin kaupungin liikuntavirasto tilasi MA arkkitehdeilta Hietarannan yleissuunnitelman vuonna 1998. Suunnitelman ohjeistukseen kuului uusi ympärivuotiseen käyttöön tuleva kahvila rakennus. Hietsun paviljongin kahvila-pukusuojarakennuksen todettiin olevan kuntotutkimusten mukaan huonokuntoinen. Yleissuunnitelmassa maisemasuunnittelusta vastasi maisema-arkkitehti Marja Mikkola ja rakennusten yleissuunnittelusta arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela. Yleissuunnitelma valmistui vuonna 1999. Suunnitelmassa uutta kahvilaa päädyttiin esittämään sijoitettavaksi ranta-alueen keskeisempään paikkaan.
Yleissuunnitelman pohjalta Helsingin kaupungin liikuntavirasto järjesti yhteistyössä HKR-Rakennuttajan kanssa ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja Hietarannan kahvilatiloja ja kesäkäyttöön tarkoitettuja pukuhuonetiloja sekä niiden toimintaan liittyvien huoltotiloja ja ulkotiloja koskevan suunnittelukilpailun.
Purku-uhka
Vanha rakennus joutui nyt purku-uhan kohteeksi vaikka kaupunginmuseon lausunnon 19.11.2001 mukaan rakennuksella oli kulttuurihistoriallista arvoa uimarannan alkuperäisenä rakennuksena. Paviljongilla oli lisäksi paikallista arvoa. Se toi hiekkaranta-alueelle ja sen lähiympäristölle Etu – Töölössä 1930- luvun historiallista kerroksellisuutta ja omaleimaisuutta.
Töölö seura teetti myös 16.12.2002 rakennuksesta oman kuntokartoituksen, jonka mukaan sen runko oli edelleen hyvässä kunnossa eikä vesikattovuotoja havaittu. Korjauskustannukset olisivat olleet kaikilta osin kohtuulliset ja niiden arvioitiin jäävän alle 10 % uuden kahvilan rakentamiskustannuksista.
Katamaraani
Vuonna 2011 valmistui Hietarannan uusi kahvila- pukuhuonerakennus Katamaraani suoraan rannan tuntumaan alkuperäisen 1930-luvulla rakennetun puiston paikalle.
Puiston kukkalalla sijaitsee 1931 taidekilpailun pohjalta toteutettu varhaisen suomalaisen naiskuvanveistäjä Gerda Qvistin (1883 – 1957) Aurikokello-teos, jonka mustaan graniittijalustaan on kirjattu vanha ajan fraasi: Tempus fugit (aika rientää).
Lopun aika näytti koittavan myös vanhalle paviljongille, joka haluttiin nähdä aikansa eläneeksi. Uuden kahvila- ja pukuhuonerakennus hankkeen valmistelusta lähtien paviljonki jätettiin vaille kunnostusta ja se esitettiin vastoin varsinaisia kuntoarvioita korjauskelvottomana.
Idea kylätalosta
Vaihtoehtona purkamiselle töölöläiset kulttuuriperintöä suojelevat aktivistit alkoivat suunnitella paviljongin muuttamisesta Töölön kylätaloksi.
Paviljongin myyminen
Töölöläinen Oy yhdessä Töölön kaupunginosat – Töölö ry:n ja muiden taustatahojen (kuten Töölön Kylätalon Ystävät ry:n) kanssa oli kuitenkin päättänyt pelastaa paviljongin ajan riennolta töölöläisten yhteiseksi iloksi ja samalla säästää myös tuleville sukupolville hieman Hietsun historiaa.
Kunnostushanke
Kunnostushanketta varten perustettiin rakennustoimikunta, johon kuuluivat muun muassa professori arkkitehti Panu Kaila, dosentti arkkitehti Heikki Kukkonen, sisustusarkkitehti Kaisa Blomstedt ja yliarkkitehti Liisa Tarjanne. Rakennusprojekti valvonnasta huolehtivat DI Kari Avellan ja rakennusmestari Kaj Holmberg. Rakennuspiirustuksista arkkitehdit Ville Ylönen, Lennart Lang ja Tristan Hughes.
Rakentamisen ruusu kunniamaininta
Vuonna 2015 Helsingin rakennuslautakunta antoi Rakentamisen Ruusu -kunniamaininnan Töölön Kylätalo Hietsun korjaajille. Heidän ansiostaan jo menetetyksi arvioitu ja hyljeksitty vuonna 1930 rakennettu Hietarannan paviljonkirakennus uudistettiin yhteisöllisesti perinteitä ja käsityötä kunnioittaen. Hietarannan uimareita ja ulkoilijoita pitkään palvellut paviljonki muuntui kaupunkilaisten uudeksi tapahtumatilaksi.