Taivalsaaren hotellihankkeen historia

 

Miten kylpylähotelli voitti saunamaailman ja miten kylpylä muuttui huoneistohotelliksi?

 ALKU: TAIVALSAAREN TILANNE 1997

ALKU: TAIVALSAAREN ALUEEN KUNTO JA KARTOITUS 1997

Vuonna 1997 sen aikainen Töölö – Seura järjesti Taivalsaaren alueella katselmuksen, jossa todettiin alueen huono kunto. Seura lähetti 10.11.1997 kaupunginhallitukselle asiasta kirjeen, jossa kiirehdittiin asemakaavan laatimista alueelle yhteistyössä asukkaiden kanssa. 

IDEA KYLPYLÄ- JA KONGRESSIHOTELLISTA

Täytenä yllätyksenä kaupunkilaisille ja alueen asukkailla alueesta ilmaantuikin virkamiesten kanssa valmisteltu hanke, jossa myös Naantalin kylpylää pyörittänyt Pekka Niemen Kuntoutusyhtymä – Rehab Group (nykyinen Sunborn Group)  pyysi aluelle varausta suuren kylpylä- ja kongressihotellin sijoittamiseksi alueelle. 

Hotellihanke tuli julkiseksi 1999 ja herätti välittömästi laajaa vastusta. Silloin vielä asiaa ankarasti vastustanut Töölö Seura keräsi lähes 3 000 hanketta vastustavaa allekirjoitusta.

Kaupungin Rehab Groupin kanssa tekemät neuvottelut aluevarauksesta Taivalsaaressa kaatuivat, mutta Rehabin esittämä ajatus kylpylähotellista Taivalsaaressa jäi kuitenkin elämään virkamiesten päähän.    

UUDEN ASEMAKAAVAN VALMISTELU 2000-7

UUDEN ASEMAKAAVAN VALMISTELU JA VIITESUUNNITELMA

Helmikuussa vuonna 2000 kaupunkisuunnittelulautakunta päätti äänin 6-3 varata Taivalsaaren nokasta rakennukselle paikan. 

Uuden kylpylähotellin mahdollistavan asemakaavan valmisteluksi kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto tilasivat elokuussa 2001 Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy:ltä viitesuunnitelman, jonka toteutusta nämä valvoivat.

Viitesuunnitelman toimi perustana uuden asemakaavan valmistelulle ja sen hyväksynnälle.

Tehtävään sisältyi rakennuksen kaupunkikuvallisten ominaisuuksien ja arkkitehtuurin tutkimisen lisäksi myös rakennuksen tilaohjelman laatiminen. Rakennuksen arkkitehtuurissa ja tilaohjelman sisällössä on korostettu kylpylätoiminnan hallitsevaa roolia suhteessa hotellitoimintoihin. (Kaupunkisuunnitteluviraston osallitusmissuunnitelma.) 

Taivallahden kylpylän viitesuunnitelma esiteltiin ja tuotiin kaupunki-suunnittelulautakunnan tiedoksi Hietarannan asemakaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä 7.3.2002.

KAUPUNGINVALTUUSTON YLEISKAAVAAN 2002 HYVÄKSYMÄ PONSI

Yleiskaavaan 2002 hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyi äänin 47-2 yleiskaavaan Matti Hirvenkallion (kok.) ehdottoman toivomusponnen, jonka mukaan

“Hietalahden–Taivalsaaren yksityiskohtaisessa suunnittelussa edellytetään valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöarvojen, vesistönäkymien ja luonnonarvojen säilymistä. Alueen rakentaminen on suunniteltava pienimuotoiseksi ja maisemaa häiritsemättömäksi. Alueen toiminnot suunnitellaan niin, ettei liikennealueiden tarve ja varaukset nykyisestään kasva.”

UUDENMAAN LIITON LAUSUNTO 19.5.2003

Uudenmaan liitto totesi lausunnossaan, että Taivallahden ranta-alueen asemakaavan muutossuunnitelmat eivät kylpylähotellin osalta ole vahvistettujen seutukaavojen mukaisia. Maakuntakaavaehdotuksen luonnoksessa Hietarannan–Taivallahden alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jolle on annettu määräys ”Rakentamattomat rannat on yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa varattava mahdollisuuksien mukaan yleiseen virkistykseen, jollei erityinen tarve edellytä alueiden osoittamista muuhun käyttöön”.

TAIVALLAHDEN RANTA-ALUETTA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS 2004

Taivallahden alueen asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaupunki-suunnittelulautakunnalle 6.5.2004.

Kaupunkisuunnittelulautakunta jätti asian pöydälle kolmeksi viikoksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 27.5.2004 äänin 6–2 (1 tyhjä) puoltaa asemakaavan muutosehdotusta asemakaavan muuttamiseksi kylpylähotellille.

Varajäsen Jorma Hentilä jätti seuraavan palautusesityksen eriävänä mielipiteenään pöytäkirjaan:

”Asemakaavan muutosehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että Taivalsaareen kaavoitetaan 4 000–6 000 k-m2 kerrosalaa varauksena myöhempää kaupunkilaisten vapaa-ajankäyttöä ja virkistys-tarpeita palvelevaa hanketta varten”.

Töölö-seura esitti muistutuksen Taivalsaaren asemakaavasta 10.9.2004.

 Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA esitti asiasta muistutuksen 13.9.2004

KYLPYLÄHOTELLIN ASEMAKAAVAN VASTUSTAMINEN 2004-2009

ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS ÄHTÄVILLÄ 15.8.–13.9.2004.

Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 15.8.–13.9.2004. Muutosehdotukseen tehtiin kokonaiset 879 asemakaavan muutosta kritisoivaa muistutusta.

TÖÖLÖ SEURAN MUISTUTUSPOHJA

Tuolloin vielä kylpylähotellia vastustanut vanha Töölö seura (sittemmin seura jakaantui Hietsun paviljonkia koskevan säilyttämisen osalta ja yhdistyksemme Töölön kaupunginosat – Töölö ry otti Hietsun paviljongin säilyttämisen tehtäväkseen)  oli laatinut asiasta seuraavanlaisen muistutuspohjan: 

Hietaranta ja Taivallahden rannat yleiseen käyttöön Hietarannan–Taivallahden alue on yksi arvokkaimpia kantakaupungin lähes luonnontilassa olevia virkistysalueita. Koko pääkaupunkiseudun asukkaille tarjoutuu siellä mahdollisuus ihailla Helsingin tyypillistä sisäsaariston luontoa ja näkymiä. Aurinkoisina kesäpäivinä uimarannalla on tuhansittain vapaa-ajan viettäjiä, kesällä 2003 kaikkiaan yli 500 000 kävijää. Avara rantamaisema ja esteetön näkymä Hesperian puiston päätteenä auringonlaskuineen on kaikkien meidän yhteistä omaisuuttamme ja tärkeä viihtyvyysarvo, joka on säilytettävä.
Yleiskaavassa nämä ranta-alueen virkistysarvot on tunnustettu. Siksi alue on merkitty kulttuuriarvoja sisältäväksi virkistysalueeksi. Kuitenkaan näitä arvoja ei ole riittävästi otettu huomioon nyt esillä olevassa asemakaavaehdotuksessa. Yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyi seuraavan ponnen: ”Valtuusto edellyttää, että Hietalahden – Taivalsaaren alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa edellytetään valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöarvojen, vesistönäkymien ja luonnonarvojen säilyttämistä. Alueen rakentaminen on suunniteltava pienimuotoiseksi ja maisemaa häiritsemättömäksi. Alueen toiminnot suunnitellaan siten, ettei liikennealueiden tarve ja varaukset nykyisestään kasva”. Tätä ei asemakaavanehdotuksessa ole otettu huomioon.
Ei hotellia vaan virkistystoimintaa rannalle

Taivallahteen suunniteltu kylpylähotellihanke (13 000 k-m2) on liian suuri ja sopimaton rannalle. Se aiheuttaa lähialueella sekä liikenne- että ympäristöhäiriöitä. Hotellin sijaan Hietarannan uimaranta-aluetta tulee tuntuvasti laajentaa. Alueelle tulee suunnitella uimarannan ja peli-kenttien lisäksi pienimuotoisia virkistykseen, kuntoiluun, terveydenhoitoon ja uimiseen liittyviä toimintoja sekä niiden vaatimia tiloja mataliin rakennuksiin enintään 5 000 k-m2..

Alueen luonto- ja kulttuuriarvot säilytettävä

Alueen ympäristö- ja kulttuuriarvot on säästettävä. Kehittämistyö on tehtävä niin, ettei luontoa tuhota eikä liikennettä lisätä ja rakentaminen on harkitun pienimuotoista ja asukkaiden tarpeita palvelevaa. Hietaniemen hautausmaa, Hietaranta ja Taivallahti sekä näihin luontevasti liittyvä Seurasaari muodostavat kaupunkirakenteessa arvokkaan maisema- ja kulttuuriympäristökokonaisuuden, joka on säästettävä rauhallisena virkistysalueena tuleville sukupolville.”

ARKKITEHTIEN JA  KULTTUURIVÄEN KANNANOTTO

17.5.2005 arkkitehtuurin akateemikko Juha Leiviskä, arkkitehtuurin professori Juhani Pallasmaa ja 22 muuta arkkitehtia ja professoria lähetti kaupunginhallitukselle kirjelmän, jossa he totesivat ettei “kylpylähotelli noudata valtuuston yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä antamia ohjeita pienimuotoisesta rakentamisesta” ja vaativat kaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Leif Segerstam ja 17 muuta kulttuurialan vaikuttajaa taas totesi kannanotossaan, että “valtava 150 huoneen hotelli pienellä niemellä keskellä kulttuurimaisemaa on lohduton yhtälö.”

Helsingin kaupunkisuunnitteluseuran hallitusjäsen ja sotaveteraani Yrjö Sormunen kutsui kirjoituksessaan kylpylähotellia kalmistohotelliksi ja kiisti jyrkästi esitetyt kylpylän puolustelut mukamas sotaveteraanin kuntoutuskäyttöön soveltuna paikkana.

VAIHTOEHTOISEN PAIKAN ETSIMINEN KYLPYLÄLLE

Koska Taivalsaari nähtiin niin vahvasti ongelmallisena paikkana kylpylälle päätti kylpylää kuitenkin ehdoin tahdoin Helsinkiin haluava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen pyytää kaupunkisuunnitteluvirastoa vielä tarkemmin selvittämään kylpylähankkeelle vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Selvityksessä tarkasteltiin 10 eri sijoituspaikkaa.

VASTAEHDOTUS PIENIMUOTOISESTA SAUNAMAAILMASTA ILMAN SUURTA HOTELLIA

Vanha Töölö seura esitti 2007 alueelle vaihtoehtoista suunnitelmaa pienimuotoisemmasta saunamaailmasta ja kuntokeskuksesta ilman massiivista hotellia ja kokosi sen toteuttamisesta kiinnostuneen hankeryhmän, jossa oli mukana mm. Suomen saunaseura, Finnforest, Suomen liikuntatieteellinen Seura jne.

KYLPYLÄHOTELLIN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN 2007

KAUPUNGIN HALLITUS HYVÄKSYY ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN YHDEN ÄÄNEN ENEMMISTÖLLÄ 14.5.2007.

Kaupunginhallituksessa kylpylähanke voitti kuitenkin saunamaailma hankkeen niukasti äänin 8-7

Osku Pajamäki (sd) ehdotti Otto Lehtipuun (vihr) kannattamana Taivallahden ranta-alueen kylpylähotellin asemakaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että mahdolliselle hankkeelle etsitään sijoituspaikkaa uusilta merellisiltä osayleiskaava-alueilta.

Pajamäen ehdotuksen puolesta äänestivät Sanna Hellström (vihr.), Otto Lehtipuu (vihr.), Jouko Malinen (sdp), Elina Moisio (vihr.), Outi Ojala (vas.), Osku Pajamäki (sdp) ja Terhi Peltokorpi (kesk.).

Kylpylähotellin puolesta äänestivät Suvi Rihtniemi (kok.), Sirkka-Liisa Vehviläinen (sdp.), Juha Hakola (kok), Tarja Kantola (sdp), Jan Oker-Blom (rkp) , Risto Rautava (kok), Ulla Maija Urho (kok.), Irmeli Walden-Paulig (kok.)

 

KAUPUNKIVALTUUSTO HYVÄKSYY ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN 23.5.2007.

Kaupunginvaltuussa asemakaavan muutos tuli päätettäväksi Vanhalla Raatihuoneella 23.5.2007

Asia herätti kiivaan keskustelun (ks. keskustelupöytäkirja.) ja kolme erilaista palautusehdotusta, joiden tekijöinä olivat Paavo Arhinmäki (vas.), Sirpa Asko-Seljavaara (kok.) ja Osku Pajamäki (sd.)

Valtuutettu Arhinmäki (vas) oli valtuutettu Sirpa Puhakan (vas) kannattamana ehdottanut, että “kaupunginvaltuusto päät­täisi palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että Taivalsaareen kaavoitetaan 4000-6000 k-m2 kerrosalaa varauksena myöhempää kaupunkilaisten vapaa­ ajankäyttöä ja virkistystarpeita palvelevaa hanketta varten.”

Valtuutettu Osku Pajamäki (sdp) oli valtuutettu Mari Puoskarin (vihr) kannattamana ehdottanut, “että kaupunginvaltuusto päät­täisi palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että mahdolliselle hankkeelle etsitään sijoituspaikkaa uusilta merellisiltä osayleiskaava-alueilta. Lisäksi Taivalsaaren alue kunnostetaan siten, että koko Hietarannan­ Taivallahden ranta-alue saadaan alueen luonto- ja kulttuu­riarvoja tukevaan käyttöön.”

Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaara (kok.) oli valtuutettu Sole Mo­landerin¨(kesk.) kannattamana ehdottanut,

“että kaupunginvaltuusto päättäisi palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi seu­raavin perusteluin: Kylpylähotellirakennus (12 300 m2) ympäröivine liikennejär­jestelyineen on liian massiivinen hanke kulttuurihistorialli­sesti arvokkaassa ympäristössä. Lisäksi hotellihanke, jos­sa on vain 148 huonetta, ei ole liiketaloudellisesti kannat­tava. Ehdotamme alueelle pienimuotoisempaa virkistyk­seen liittyvää rakennusta, joka olisi pääasiallisesti kaupun­kilaisten käytössä.”

Ensin äänestettiin vastaehdotuksista, joissa Pajamäen vastaehdotus voitti Arhinmäen vastaehdotuksen äänin (45-30, 8 tyhjää) ja Asko-Seljavaaran vastaehdotuksen äänin (49-29, 5 tyhjää)

Lopulta itse kylpylähotelli esityksen hyväksymisestä ja Pajamäen palautusehdotuksesta käytiin tiukka äänestys jossa asemakaava hyväksyttiin vain neljän äänen enemmistöllä äänin 43-39, 1 tyhjä, 2 poissa).

STEFAN JOHANSSONIN PONSI

Valtuutettu Stefan Johansson (r.) ehdotti valtuutettu Jan D. Oker-Blomin (r.) kannattamana seuraava toivomusponsin: “Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kylpylähotellin raken­tamisen ehtona järjestettävän arkkitehtikilpailun tuomaris­toon kutsutaan kaupunginosayhdistysten nimeämä edusta­ja. “

Valtuusto hyväksyi äänin (50-2, 30 tyhjää, 3 poissa) Johanssonin (r.) ponnen, jonka mukaan siis kylpylähotellin rakentamisen ehtona järjestettävän arkkitehtikilpailun tuomaristoon kutsutaan kaupunginosayhdistysten nimeämä edustaja. (Näin ei tietenkään sitten kuitenkaan tapahtunut.)

VALITUKSET HALLINTO-OIKEUTEEN 2007

Päätöksestä tehtiin kaksi valitusta hallinto-oikeuteen. Valittajina olivat Helsingin kaupunkisuunnitteluseura ja töölöläinen asianajaja Martti Kaira.

Helsingin kaupunkisuunnitteluseuran valituksessa asemakaavan muutos nähtiin yleiskaavan ja asemakaavasäännösten vastaisena. Itse valmisteluprosessi nähtiin lainvastaiseksi ja maisemasuunnittelun puuttumisen osalta Eduskunnan hyväksymän  maisemayleissopimuksen vastaiseksi sekä  ympäristösuojelulain vastaiseksi.  

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSEN SELITYS HALLINTO-OIKEUDELLE

Kaupungin hallituksen selvityksen antoi vs. kaupungin asiamies Tommi Hietanen 28.9.2007.

Vastauksessa korostettiin erityisesti kylpylän viitesuunnitelmaa ja tämän osalta tehtyä useita selvityksiä.

“Asemakaavaa varten laadittu suunnitelmaa havainnollistava materiaali on poikkeuksellisen laaja. Viitesuunnitelmassa kylpylähotelli esitettiin pohjapiirrosten ja leikkausten lisäksi sekä viistoilmakuviin sovitetuin perspektiivikuvin että silmän tasosta eri suunnista esitetyin perspektiivikuvin ja alueleikkauksin. Viitesuunnitelman valmistumisen jälkeen pers­pektiivikuvia tilattiin vielä lisää valokuviin sovitettuina mallinnoksina. Suunnitelmaa havainnollistavaa kuvamateriaalia on esitetty myös osana asemakaavan selostusta. Suunnitelman arviointia varten laadittiin lisäksi laajan alueen käsittävä pienoismalli, josta on niin ikään valokuvia osana asemakaavan selos­tusta, ja joka kuvamateriaalin ohella on esitetty sekä valmistelumateri­aalin nähtävillä olon yhteydessä että kaupunkisuunnittelulautakunnas­sa. Maisemallisten vaikutusten arviointi on tehty riittävän laajalta alueel­ta.”

Samalla korostettiin asemakaavassa kylpylälle asetettuja tarkkoja ehtoja:

“Selvityksiin perustuen rakennus on kaavassa tarkasti määritelty asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Rakennusala on tiukasti rajattu ja esimerkiksi korkeus on määritelty sekä kerrosluvuilla että julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan ylimpinä korkeusasemina.”

“Asemakaavan muutoksessa Taivalsaareen on ehdotettu rakennetta­vaksi kaksi-kolmikerroksinen kylpylähotelli, jonka kerrosala on 12 300 m2. Luonnosvaiheesta rakennusoikeutta on pienennetty noin 1 700 m2:llä. Meritallin suunnalta ja uimarannan suunnilta avautuvaan maisemakuvaan kylpylä vaikuttaa tekemällä rannasta rakennetumman luonteisen. Mereltä päin katsoen rakennuksen massa sopeutuu puus­ton latvusten muodostamaan horisonttiin eikä nouse sen yläpuolelle.
Asemakaavaa esiteltäessä on käytettävissä ollut riittävä havainto materiaali ja selvitykset ja asemakaavan muutos täyttää maankäyttö-ja ra­kennuslain 54 §:n 2 momentin asemakaavaa koskevat sisältövaatimuk­set. “

Ottaen huomioon kuinka tarkasti kaupunginhallitus korosti asemakaavassa viitesuunnitelman määrittämiä tarkkoja rajoja, on ihmeellistä kuinka leveäperäisesti myöhemmin maankäytön johtaja Manninen katsoi, että näistä kaikista voidaan hyvin poiketa. (ks. Manninen hyväksyi poikkeukset.) 

KÄSITTELY HALLINTO-OIKEUDESSA

Asian esittelijänä hallinto-oikeudessa toimi Sirpa Tammisalo ja sen ratkaisi hallinto-oikeuden jäsenet
Tuomas Lehtonen, Janne Aer (t) ja Paula Väinämö.

Hallinto-oikeus päätti hylätä valitukset äänestyspäätöksellä.

“Hallinto-oikeus katsoi ettei sen toimivaltaan ei kuulu tutkia kaavapäätöksen tarkoituksenmukaisuutta,
kuten sitä kysymystä, onko uuden hotellin rakentaminen Helsinkiin tarpeellista. Hallinto-oikeus tutki sen, onko päätös lainvastainen siltä osin kuin siitä on valitettu ja totesi ettei kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kaupunginvaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen.”

Päätöksestä toisin äänestänyt Janne Auer totesi, “että asemakaavaluonnoksen mukainen kylpylähotelli poikkeaa selvästi vuonna 2001 hyväksytyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesta kylpylähankkeesta. Vuorovaikutusmenettely on koskenut nimenomaan kylpylävaihtoehtoa. Kun yleiskaavalla ei ole vastoin kaupunginhallituksen lausunnossa esitettyä ratkaistu kysymystä kylpylähotellin aluevarauksesta, Taivalsaaren rakentamisen vaihtoehtoja olisi tullut käsitellä vuorovaikutusmenettelyssä sen jälkeen, kun asemakaavan valmistelua jatkettiin vuonna 2003 […]  Kaavavalmistelun jatkaminen yleiskaavan hyväksymisen jälkeen kylpylä- – hotellisuunnitelman perusteella olisi edellyttänyt suunnitelman muuttamista.”

Vaikka Auer yhtyi hallinto-oikeuden enemmistöön kaavamuutoksen valmistelua koskevien valitusperusteiden
osalta häen mukaan :”kaavahanketta koskeva vuorovaikutus- ja osallistumismenettely ei ole ollut maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen.” Ja tietenkin Auer oli tässä aivan oikeassa vaikka muut eivät sitä halunneet myöntää.

VALITUS KORKEIMPAAN OIKEUTEEN

Asiasta valitettiin vielä korkeimpaan oikeuteen, joka ei kuitenkaan käsitellyt sitä ja niin vaillla kunniollista osallistusmismenettelyä tehty asemakaava vahvistettiin 2009.

Asemakaavan 1129 selostus

Asemakaavan 1129

RAKENNUTTAJAA EI LÖYDY 2009-2019

 TOTEUTTAJAA EI LÖYDY 2009-2019

Vaikka kylpylähotellin asemakaava oli nyt lainvoimainen ongelmaksi syntyi ettei kukaan halunnut kuitenkaan tuota kylpylähotellia sinne rakentaa.

Kaupunki järjesti vuonna 2012 ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyn tontin rakentajan löytämiseksi. Lisäksi järjestettiin hotellioperaattorihaku konsultin avustuksella. Haut eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta ja tontti oli tästä  lähtien jatkuvassa haussa. 

Hanke ei selvästikään ollut taloudellisesti kannattava ja jotta siitä saataisiin taloudellisesti kannattava oli hanketta muutettava huomattavasti suunnitellusta.

Niinpä hanke oli jäissä 10 vuotta ja samalla kaupunki ei tehnyt mitään jo vuonna 1997 kunnostusta vaativaksi alueeksi määritettyä Taivalsaaren aluetta kohtaan vaan päinvastoin piti siellä eräänlaista epävirallista romujen kaatopaikkaa.

Kylpylähanke voitiin toteuttaa vain yhdessä Sigurd Frosteriuksen puiston hankkeen kanssa ja niinpä puistohanketta taas ei voitu suunnitella tai toteuttaa kaupunkilaisten kanssa yleisenä puistona vaan  oli odotettava mahdollista hotellihanketta.

SAKSALAISEN SOULMADE HUONEISTOHOTELLIKETJUN ILMAANTUMINEN

Soulmade huoneistohotelli Münchenissä: Kuva Google Maps. 

​TONTTIVARAUS SAKSALAISELLE ARCON VERMÖGENSVERWALTUNG GMBH:LLE  2019.

Paikkaa tarjottiin yhdessä muiden paikkojen kanssa saksalaiselle hotelliketjulle, joka etsi laajenemista Skandinaviasta. Hotelliyrittäjä Thomas Schlereth valitsi tietenkin tuon merenrantapaikan.

Sijaitsihan  tämän aikaisempi saksalainen Soulmade huoneistohotelli suhteellisen kaukana laita-alueella (ks. kuva yllä ja kartta), josta sen asiakkaat olivat valittaneet hotelliarvosteluissaan.

17.5. 2019 Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallituksen elinkeinojaostolle tonttivarauksen antamista Arcon Vermögensverwaltung GmbH +Co. KG:lle.  

Vuonna 2019 yhdistyksemme Töölön kaupunginosat – Töölö ry, jonka entiset Töölö seuran jäsenet olivat perustaneet pelastaakseen Hietsun paviljongin ja vaaliakseen edelleen kulttuuriperintöä ja Töölön ympäristöä, lähetti kaupunginlautakunnan jäsenille kirjeen, jossa toivoi asiasta uutta laajempaa keskustelua ja tiedotusta ennen tontin varauksen antamista. Yhdistyksemme ehdotti, etä asiasta olisi voitu järjestää kaupungin kanssa yhteinen keskustelutilaisuus Hietsun paviljongilla.

Yksikään lautakunnan jäsenistä ei vastannut tai reagoinut kirjeeseen eikä kaupunki halunnut järjestää asiasta enää minkäänlaista julkista keskustelutilaisuutta.

Kaupungin hallituksen elinkeinojaosto (Jan Vapaavuori, Ozan Yanar, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Elisa Gebhard, Otto Meri, Jenni Pajunen, Ahmed Said, Mikko Särelävarasi tontin Arcon Vermögensverwaltung CmbH + Co. KG:lle kylpylähotellin suunnittelua varten 10.6.2019.

Perusteluna oli, että “Kylpylähotellihanke tukee Helsingin hotellitarjonnan  monipuolisuutta, sillä Helsingistä puuttuu kylpylähotelli. Kansainvälinen hotelli-investointi edistää kansainvälisten yritysten investointeja Helsingin seudulle.”

Elinkeinojaosto uudisti varauksen etäkokouksessaan 17.5.2021.

ARKKITEHTUURIKILAPAILU ILMAN KAUPUNKILAISTEN EDUSTAJAA 2019

ARKKITEHTUURIKILPAILU 2.9.2019-31.10.2019

Varauksen tekijä Arcon Vermögensverwaltung GmbH tai itse asiassa sen eräänlainen sisaryritys hotellin operaattoriksi tarkoitettu Soulmade järjesti asiasta “kansainvälisen” arkkitehtuurikilpailun nimellä Soulmade Taivallahden paikallinen keskus/kytkin/kiihdytin/ liesi  (Hub). 

Kilpailussa kylpylähotelli oli jo muuttunut konttihotelliksi, koska lähtökohtana oli myös kilpailun tuomaristossa olevien Thomas Schlerethin ja Ole Klothin kehittämä siirrettävien valmiiden massatuotettujen hotellimoduulien idea.

Kuva: Moduulit ehdotuksesta X on the Beach

Ja kuinka sitten kävikään, vaikka valtuuston oli päättänyt että tuomaristossa pitäisi olla kaupunginosayhdistysten edustaja ei tällaista oltu suinkaan kutsuttu. Sen sijaan tuomaristossa oli viisi saksalaisen hotellikonsernin edustajaa (Edellä mainitut Thomas Schlereth ja Ole Kloth sekä Hani Omar, Tammo Prinz ja Lutz Becherer), viisi Helsingin kaupungin edustajaa (Hanna Pikkarainen, Tommi Suvanto, Jouni Heinänen, Kati Soini) ja yksi SAFAN edustaja (Anssi Lassila).

“Kansainväliseen” kilpailuun, jossa lähtökohtaa oli rakennuttajan moduulit kutsuttiin viisi suomalaisten arkkitehtien (Avanto Architects, Casagrande Laboratory, Helsinki Zürich, Toni Yli-Suvanto Architects ja Verstas Architects) tekemää ehdotusta ja sen voitti Avanto arkkitehdit sinänsä muita hieman siedettävämmällä hieman päistään pyöristetyllä konttiversiollaan.

Koska Avanto arkkitehdit olivat suunnitelleet myös kiitetyn saunaravintola  Löylyn alkoi media puhua täysin virheellisesti 185 huoneen huoneistohotellista uutena Löylynä. Tosiasiassa Löyly on lähempänä sitä pienimuotoista saunamaailmaa ilman hotellia, jota Töölöläiset ehdottivat alueelle, mutta joka hylättiin massiivisemman hotellihankkeen takia.  

2019 arkkitehtikilpailu

TONTIN VUOKRAAMINEN 2022

TONTIN VUOKRAAMINEN 31.5. 2022

31.5.2022 tiimipäällikkö Ilkka Aaltonen päätti vuokrata 11.02.2020 perustetulle Thomas Schlerethin ja Omar Hani Sherif Mohamed Nasr Eldinin luotsaamalle ja Soulmade Property GmbH:n omistamalle Soulmade Finland Oy:lle. Itse Soulmade Finland Oy:n oma pääoma oli tuolloin ja on edelleen negatiivinen eikä todellakaan täytä mitään vakavaraisuuden kriteereitä. 

Hanketta valmistelee tosin Suomessa myös toinen yritys, myös Thomas Schlerethin ja Omar Hani Sherif Mohamed Nasr Eldinin luotsaama ARC Construction Finland Oy, jonka emoyhtiö on vuorostaan alkuperäisen varauksen saanut saksalainen Arcon Vermögensverwaltung GmbH.

Vuokra-aika oli 1.7.2022-31.12.2022. Kuitenkin siihen saakka, kunnes hankkeen pitkäaikainen vuokraus mahdollisesti alkaa.

Pitkäaikaisen vuokrasopimus tullaan tekemään Ilkka Aaltosen mukaan enintään 31.12.2075 saakka ja sen vuokranmäärityksessä käytetään 26 euroa/k-m², joka vastaa virallisen elinkustannusindeksin “lokakuu 1951=100” pistelukua 100.

HANKKEEN KESKENERÄISYYS JA VUOKRASOPIMUKSEN JATKAMINEN

Varsinainen hotellihanke ei päässyt kuitenkaan alkamaan koska hotellin rakentamisen vaatimalta alueen ruoppaukselta puuttuu edelleen vesilupa eikä hotellilla ole edes vielä rakennuslupaa.

Sen sijaan kaupunki aloitti hotellin ehdoilla tehdyt Hiekkarannantien tietyöt ja kaiken vaadittavan infran vetämisen hotellille alkuvuodesta 2023.

Tammikuussa 2023 tiimipäällikkö Ilkka Aaltonen päätti myös jatkaa hotellin vuokrasopimusta nyt vastikkeettomasti kylpylähotellin rakennusluvan hakemista varten 1.1.2023-30.6.2023, kauintaan kuitenkin siihen, saakka kunnes hankkeen pitkäaikainen vuokraus mahdollisesti alkaa.

POIKKEAMINEN ASEMAKAAVASTA 2022

POIKKEAMINEN ASEMAKAAVASTA

Uudet hotellisuunnitelmat eivät kuitenkaan enää mahtuneet hyväksyttyyn asemakaavaan ja niinpä Soulmade Finland Oy haki 22.12.2022 lupaa poiketa kylpylähotellin asetetusta asemakaavasta.

Hakija itse esitti poikkeukset pieninä eikä edes maininnut että itse suurin poikkeama oli varsinaisen käyttötarkoituksen muuttuminen kaupunkilaisille avoimesta kylpylästä lähinnä huoneistohotelliksi.

MUSTUTUS POIKKEAMISESTA

Töölön kaupunginosat – Töölö ry jättI muistutuksen kuulemisasiassa koskien Soulmade Oy:n hakemusta poiketa lainmukaisesta asemakaavasta Taivalsaaren suunnitellun hotellin osalta.

ADDRESSI VIHERALUEESTA ILMAN HOTELLIA

Samalla Töölöläiset aktivoituovat uudestaan vastustamaan viheralueen muuttamista kylpylähotellin takapihaksi. Ulla Leppävuoren laatima adressi on kerännyt noin parituhatta allekirjoitusta, 

Adressi viheralueesta ilman hotellia

RICHARD MANNINEN HYVÄKSYY POIKKEAMAT 4.6

4.6. 2023 maankäyttöjohtaja sosiologian maisteri Richard Manninen päätti yksinkertaisesti vain hyväksyä kaikki poikkeamat pieninä poikkeamina.

Manninen ei antanut kunnollisia perusteluja Töölön kaupunginosat – Töölö ry tekemille moitteille eikä tehnyt mitään yhdistyksen moitteessa pyytämiä lisäselvityksiä kylpylätilojen todellisesta suuruudesta tai liikenteen muutoksista.

HALLINTOVALITUS ASEMAKAAVASTA POIKKEAMISESTA 2023

Töölön kaupunginosat – Töölö ry. on yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen, As Oy Taivalkulman, As Oy Merikannontie 3:n ja Kiinteistö Oy Töölön Kylätalon Hietsun kanssa teki 4.7.2023 hallintovalituksen hallinto-oikeuteen poikkeama päätöksestä.

KAUPUNKI PERUUTTAA MANNISEN POIKKEAMAPÄÄTÖKSEN

Kun kaupungin olisi pitänyt antaa oma vastineensa tehdystä hallintovalituksesta kaupunki ilmoitti etteivät he annakaan lausuntoa vaan peruuttavat päätöksen virheen korjauksena. Kaupungin lakimiehet olivat joutuneet tutustumaan asiaan ja myös huomanneet hakemuksen puutteelliseksi ja päätöksen virheelliseksi.

Tarkoitus oli kuitenkin pyytää hakijalta uusi hakemus poikkeamasta, joka aloittaa koko moite ja valitusprosessin alusta ja tehdä myöhemmin uusi korjattu päätös.

UUSI POIKKEAMAHAKEMUS 2023

TOINEN POIKKEAMAHAKEMUS

Soulmade oy jättikin 27.10.2023 uuden hakemuksen poiketa asemakaavasta. Hakemus tuli kuultavaksi keväällä 2024.

Töölön kaupunginosat – Töölö ry jätti uuden muistutuksen poikkeamasta 5.3.3024.