Kuten Helsingin Sanomissa 4.9 uutisoitiin, siirrettiin Soutustadionilla laittomasti ollut saunalautta pois poliisin avustuksella. Lauttaa ei kuitenkaan siirretty kaupungin vaatimuksesta, vaan lautan omistaja halusi sen takaisin, koska vuokrasopimus oli jo aikoja sitten päättynyt. Poliisi oli jo aiemmin sulkenut lautan, mutta Soutustadionin yrittäjä Ylinen avasi sen röyhkeästi uudelleen väittäen lauttaa omakseen. Omistajuus jouduttiin ratkaisemaan käräjäoikeudessa, jonka päätöksen turvin oikea omistaja sai lautan takaisin
Soutustadionille laituri aluetta vuokraava tontit -yksikkö on toki myöntänyt, että saunalauttaa on pidetty laiturin päässä laittomasti ilman rakennuslupaa ja vastoin maanvuokrasopimusta, mutta tästä huolimatta toiminta on voinut jatkua jo kahden vuoden ajan. Käytännössä Soutustadionin rannassa on siis killunut omistajaltaan anastettu ja laiton saunalautta, joka on tarjonnut sauna- ja ravintolapalvelua ja samalla kymmenen venepaikan laituri on toiminut kesäisin noin 50 paikan anniskeluterassina.
Soutustadionin pitäjä, joka on tilannut toisilta yrityksiltä ja toimijoilta asioita ilman näiden maksamista, on samalla voinut jatkaa toimintaansa esittäen toimivansa perinteikkään Soutustadionin pitäjänä ja toimivansa kaupungin siunauksella. Samalla tälle on annettu valtaisa kilpailuetu muihin alueen yrittäjiin nähden, jotka joutuvat sekä maksamaan laskunsa muille toimijoille ja myös huomattavasti suurempaa vuokraa kaupungille.
Onkin kummallista, miksi kaupunki on alusta asti halunnut erityisesti tukea kyseistä yrittäjää. Jo vuokratessaan Soutustadionin 2021 vuokralaisen oman tarjouksen perusteella kaupunki oli valmis antamaan tälle toisilta toimijoilta ehdottomasti kiellettyä vuokratukea. Ja vaikka vuokraaja selkeästi rikkoi sopimusta tuomalla alueella ilman toimenpide- tai rakennuslupaa olevia hökötyksiä ja rakennelmia sekä siirsi yrityksen kirjat Espanjaan paetessaan velkomustuomioita, niin mitä teki kaupunki? Se päättikin palkita toiminnan tehden toimijan kanssa 2024 uuden vuokrasopimuksen Soutustadionin toimintoja palvelevasta kymmenen venepaikan laiturista. Sen nojalla tämä saattoi laajentaa toimintaansa meren päälle, kiinnittää laiturin päähän kiinteästi sauna- ja ravintolapalveluja tarjoavan saunalautan ja käyttää laiturialuetta myös kesäisin noin 50 hengen merenpäällisenä anniskeluterassina.
Uskomattominta tässä on kuitenkin uuden kokonaisuuden vuokrahinta. Kiinteistökehityksen tiimipäällikkö Ilkka Aaltosen 2024 tekemän vuokrasopimuksen mukaan kaupunki perii tästä Soutustadion tapahtuma- ja ravintolatoimintaa tukevasta meren päällä ja kaupungin paraatipaikalla sijaitsevasta lisäalueen vuokrauksesta kokonaiset 46,60 € kuukaudessa. Vertailun vuoksi esim. Hietsun Paviljonki maksaa jo valmiiksi omalla maanvuokra-alueellaan olevasta suunnilleen samankokoisesta terassista ja kahvilakontista 1144 € /kk.
Yleishyödyllinen paikallinen kulttuuritoimija maksaa siis 24 kertaa enemmän vuokraa kuin Espanjasta operoiva muille laskunsa maksamatta jättävä toimija. Ja mikäs siinä onkaan toimiessa kun kaupungilta saa lähes ilmaiseksi paikan ja muun voi hankkia muilta toimijoilta ”ilmaiseksi” jättämällä vaan hankinnat maksamatta.
Pohditte jo varmaan, miten tämä on mahdollista?
Se on mahdollista koska vuokrauksen väitetään perustuvan valtuuston päättämiin maanvuokraustaksoihin. Mutta jos asian viitsisi tarkastaa, huomaa, että Soutustadionin tapauksessa vuokrasopimuksessa on käytetty kyseisen maksutaulukon alinta mahdollista hintakategoriaa, joka koskee tyhjien tonttien tilapäisiä vuokrauksia ja on tarkoitettu maamassojen, lavojen ja työmaa-ajoneuvojen varastointivuokrauksiin työmaakäyttöön. Eikä sillä hinnalla ole suinkaan tarkoitus vuokrata terassi-, ravintola- ja saunatoimintaa, laituria ja kymmentä venepaikkaa meren rannasta.
Hietsun Paviljongin kesäkahvilakontin lisävuokrasopimuksessa on puolestaan käytetty saman taulukon ylintä mahdollista hintakategoriaa, joka koskee yleisten alueiden terassivuokraa kuten esimerkiksi terassia vaikkapa Senaatintorilla tai parkkiruudussa kadulla, eikä suinkaan terassia, joka on valmiiksi omassa hallinnassa olevalla tontilla.
Tontit-yksikön päällikön Timo Laiho on kuitenkin ilmoittanut, että kyseessä on kaupungin normaali toiminta. Mutta onko normaali toiminta todella sitä, että Tontit-yksikkö halutessaan tulkitsee valtuuston päättämiä maanvuokraustaksataulukoita oman mielensä mukaisesti ja toimijakohtaisesti. Kun jostain syystä halutaan tukea talousrikoksista tuomittua epeliä, se vuokraa ravintola-, terassi- ja saunaliiketoimintaan käytetyn laiturin ja venepaikat meren rannalta samalla hinnalla kuin maanvarastoinnin jättöalueilla. Vastaavasti kun Tontit-yksikkö jostain syystä haluaa rokottaa yleishyödyllistä kulttuuria tuottavaa toimijaa, se tulkitsee rakennuksen kaupassa määrätyn omassa hallinnassa olevan maanvuokra-alueen yleiseksi kaduksi tai puistoksi.
Vastaavasti kun Kaupungin valtuusto on päättänyt, että kaupungin maanvuokrien tuotto-odotus on 5 prosenttia ja lasketaan arvioidun rakennusoikeuden arvon mukaan, pitää tonttiosaston toki käyttää tuota kaavaa. Mutta kappas vaan, rakennusoikeuden osalta arvoa voidaankin sitten määritellä konsulttien tukemana jo vapaammin. Hietsun paviljongin tapauksessa kaupunki hankki kesäkahvilan lisävuokrasta arviolausunnon Gem Valuation Oy:ltä, jonka arviossa kesävesillä toimivan kahvilakontin rakennusoikeudellinen arvo laskettiin ravintola- ja hotelli toiminnan mukaisesti alueella. Tosin samalla lähes kaksi kertaa suuremmaksi kun millä esimeriksi Taivallahden suunnitellun huoneistohotellin ja ravintoloiden rakennusoikeudellinen arvo samaan aikaan määritettiin tämän vuokrasopimuksessa.
Lisäksi arviolausunnon toiseen versioon tuli yhtäkkiä uutena lisäyksenä täysin virheellinen lausuma, jossa väitettiin, että kaupunki perii tyypillisesti yleisen rakennusoikeudellisen arvon päälle vielä terassimaksun. Kaupunki ei kuitenkaan tee näin Taivallahden hotellin suunniteltujen jättiterassien (1000 as) suhteen eikä muuallakaan. Olemme kysyneet Gem Valuationin arvion allekirjoittaneilta Klaus Justanderilta ja Kaj Södermanilta miksi he ovat väittäneet näin virheellisesti, mutta he eivät ole halunneet asiaa kommentoida vedoten salassapitositoumuksiin kaupungin kanssa. Tontit osastokin halusi pitää arviot salassa, mutta joutui pitkin hampain luovuttamaan arviokirjat julkisina asiakirjoina kun riitautimme asian. Kova halu salassapitoon on toki ymmärrettävää silloin kun asiat eivät kestäisi päivänvaloa.
Pohditte varmaan taas, miten tämä kaikki on mahdollista? Eikö kukaan valvo kaupunkiympäristön virkamiesten toimintaa? Periaatteessa kyllä pitäisi, mutta käytännössä kukaan ei näytä valvovan Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -yksikön puuhia virkakoneiston sisällä, saati sen ulkopuolella. Poliitikot taas, joiden pitäisi virkamiesvaltaisissa järjestelmissä valvoa byrokratiaa, ovat oikealta vasemmalle enemmän kiinnostuneita sosiaalisen media päivityksistään kuin puuttumaan kaupungin virkamiesten toimintaan liittyviin epäkohtiin edes tutustumaan hankalilta vaikuttaviin asioihin. Heille riittää, kun virkamies vain sanoo, että kaikki perustuu valtuuston omiin päätöksiin, vaikka näitä päätöksiä tulkittaisiin sitten, miten tahansa. Kun Hietsun Paviljonki valitti vuokria koskevista päätöksistä Kaupunkiympäristölautakuntaan, eivät siellä istuvat poliitikot jaksaneet yhtä ainoaa lukuun ottamatta asiasta kiinnostua, vaan lähinnä kiittelivät virkamiehiä, siitä että vuokraus oli hoidettu hyvin. Ja tuo yksi ainoakin joutui luovuttamaan koska ei kyennyt kyseenalaistamaan virkamiehen tälle esittämää väitettä, joka sekin osoittautui todellisuudessa paikkansa pitämättömäksi.
Julkaistu Töölöläisessä 12.6.2026
