Mitä ihmettä Töölönlahdelle on tapahtunut?
Tämä postaus on alunperin tehty 18.10. Sitä on muutettu ja muutetaan sen mukaan kun asiasta ilmenee uutta tietoa ja selvityksiä.
Töölönlahdella tapahtuu kummia.
Kaupunki ilmoitti syyskuussa aloittavansa siellä tulvaportin rakennustyöt, johon liittyy myös pyörätien sillan uusimisen. Työt piti aloittaa puun kaadoilla ja väliaikaisen ponttonisillan rakentamistöillä.
Tarkoitus on purkaa kevyen liikenteen silta ja rakentaa uusi korkeampi kevyen liikenteen silta, jonka alle tulvaportti ja pumppaamo sijoittuisivat. Sulkuportit olisivat ruostumatonta terästä ja pumppaamo ja silta teräsbetonia.
Rakennustyöt on aloitettu lokakuun alussa hyvin massiivisesti, puut on kaadettu ja myös sellaisia, joita suunnitelmissa oli merkitty säästettäväksi. (Ks. suunnittelukuva alla.)
Väliaikaista ponttonisiltaa ei ole vielä paikalla, mutta Töölönlahden Eläintarhanlahteen yhdistävän vesikanavan Tokoinrannan puoleinen pääty on tukittu kokonaan merenpohjantäytöillä ja soralla. Vesi lahtien välillä kulkee enää kahdessa maan alle jääneessä pienessä putkessa. (Ks. kuvat alla.)
Paikalle on tuotu valtavasti soraa ja sorapenkereet levitetty suunnitelmia laajemmalle alueelle.
Kanavan Tokoinrannan pääty 2021. Paikalla, joka on nyt täysin täytetty soralla pesi kyhmyjoutsen ja silkkiuikku. Suunnitelmissa se oli merkitty säilytettäväksi.
Kanavan Tokoinrannan pääty tukittuna 2025
Ilmakuva ennen töitä ja suunnittelukuva. Suunnittelukuvassa punaisen ympyrän sisällä olevalla vaalean vihreä = säilyvä ruovikko, keltainen = säilyvä rantakasvillisuus ja kivikko, vihreät ympyrät, joissa ei rastia = säilytettävä puu.
Nyt kaikki puut punaisen ympyrän sisällä on kaadettu ja koko alue on täytetty soralla.
Ympyrän alueella rannassa aikaisemmin pesinyt kyhmyjoutsen ja silkkiuikku.
Sen jälkeen kun postasimme 18.10 asiasta tämän ensimmäisen ilmoituksen on Helsingin Sanomatkin tarttunut aiheeseen otsikolla Töölönlahti on nyt järvi.
Siinä tiimipäällikkö Juuso Luoto kertoo sorapenkereen olevan työvaihe, joka poistetaan helmi-maaliskuussa 2026.
Myös YLE on tehnyt aiheesta jutun, jossa toisin kuin Helsingin Sanomien jutussa viitataan myös tähän postaukseen.
Siinä tiimipäällikkö Luoto myöntää, että toisin kuin olisi pitänyt niin ”vuonna 2018–2019 laadittuja suunnitelmia ei ole toimitettu elylle, koska alkuperäinen vesilupa on myönnetty jo 2016.”
[Huomautettakoon, että kaupunki ei ole hakenut uutta vesilupaa hankkeelle vaan hakenut aina uudestaan pidennystä vanhalle alunperin kiireisenä 2016 haetulle luvalle. Kiirettä on siis pitänyt lähes 10 vuotta. Tätä vanhentuneen 2016 vesiluvan jatkamista sellaisenaan luonnonsuojeluyhdistys ja kaupunginosat ovat vastustaneet. Ja kuten nyt on käynyt ilmi uudenlaisia työsuunnitelmia on tehty varsinaisen 2016 luvan saamisen jälkeen eikä enää toimitettu lupaviranomaiselle.]
Soraa on myös levitetty nyt massiivisesti suunnitelmissa säästettäviksi merkittyjen ruovikoiden ja rannan päälle.
Ely keskus on pyytänyt kaupungilta selvitystä asiasta.
Kaupunki on antanut 23.10 asiasta selvityksen. Tosin selvityksessä urakoitsija Rajukiven antamassa selvityskuvassa tehty maantäyttö on merkitty paljon pienemmäksi kun se todellisuudessa näyttää alueella nyt olevan (Ks alla). Selvityksestä itsestään tarvittaisiin siis tarkka selvitys.
Töölönlahti on nyt ainakin hetken lampi tai järvi kuten Helsingin Sanomat otsikoi.
Lammen pitäisi olla kuitenkin vain työaikainen ratkaisu ja kaupunki on ilmoittanut selvityksessä, että ”työnaikainen täyttö ja virtausputket poistetaan talvella 2026.”
Toivottavasti näin tapahtuu.
Mutta miten alueen soratäyttö ja sitten sen uusi kaivaminen auki vaikuttaa alueeseen, eläimistöön ja siihen ranta-kasvillisuuteen ja ruovikkoon, joka suunitelmien mukaan piti säilyttää, mutta joka on nyt rakennustöissä peitetty sorakasojen alle?
Kaupunki on halunnut rakentaa paikalle tulvaportin ja sai vesiluvan portin rakentamiselle Etelä-Suomen aluehallintovirastolta vuonna 2016.
Vesiluvan määräajan vanhennettua kaupunki ei ole hakenut uutta vesilupaa, jossa jouduttaisiin arvioimaan asiaa uudestaan ja paremmin Töölönlahden luontoarvot tunnistaen. Sen sijaan kaupunki on hakenut aina uudestaan määräajalle pidennystä.
Asia onkin ollut Vaasan hallinto-oikeudessa kolme kertaa. Viimeksi, vuonna 2023 Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja useat kaupunginosayhdistykset valittivat Vaasan hallinto-oikeuteen vesiluvan määräajan jatkamisesta.
On myös käynyt selväksi, että sellaista tulvavaaraa, jolla Töölönlahden veden korkeutta säätelevän portin rakentamista perusteltiin ei todellisuudessa ole tai siihen voitaisiin varautua kevyemmin. Töölönlahden linnuston ja luonnon kannalta veden vapaa virtaus on tärkeää. Tulvaporttia taas puolusteltiin sillä, että se olisi pääosaksi aina auki ja veden säätely tapahtuisi vain ja ainoastaan riskitilanteissa.
Vaasan hallinto-oikeus jätti järjestöjen valituksen tutkimatta keväällä 2024 mm. kaikilta niiltä osin, jotka koskivat vuoden 2016 vesilupaa. Vesilupa Töölönlahden kevyen liikenteen sillan ja tulvasuojelurakenteiden rakentamiseen on siis edelleen voimassa.
Kesällä kaupunki kilpailutti urakkatarjoukset ja vs. tekninen johtaja Hannu Seppälä päätti 22.7 valita urakan tekijäksi Rajukivi Oy:n 5 482 038 euron tarjouksella.
Kaupunki ilmoitti 2.9 aloittavansa työt väliaikaisen ponttonisillan rakentamisella.
Mutta kun työt alkoivat niin koko kanava tukittiin soralla ja merentäytöllä ja vesi on ohjattu kahteen pieneen putkeen sorakasojen alle. Lupaa tällaiselle ei ollut
Onneksi jotkut yksittäiset toimijat ovat kaupungilla valveilla ja Helsingin kaupunkiympäristön oma työntekijä ilmoitti toiminnasta sitä valvovaan Uudenmaan ELY keskukseen.
Ely-keskus pyysi Helsingin kaupungilta selvityspyyntöä asiasta:
- Milloin louhepenger ja kanavan putkitus toteutettiin?
- Milloin louhepenger ja kanavan putkitus on tarkoitus poistaa?
- Miten louhepenger rakennettiin? Käytettiinkö rakentamisen aikana sameuden leviämistä rajaavaa silttiverhoa?
- Mikä on louhepenkereen pinta-ala ja käytetyn louheen määrä?
- Onko lupamääräysten 6, 7 ja 9 mukainen ruoppaus ja pohjantäyttö tehty ennen louhepenkereen rakentamista? Mikä oli ruopatun alueen pinta-ala ja mitkä olivat ruoppauksen ja pohjantäytön toteutuneet massamäärät?
Samalla ELY-keskus kehotti Helsingin kaupunkia hakemaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta muutosta Töölönlahden kevyen liikenteen sillan ja tulvasuojelurakenteiden rakentamiselle myönnettyyn lupaan.
Kaupunki on nyt 23.10 antanut selvityksen asiasta. (Ks. alla.) Selvityksen mukaan ”työnaikainen täyttö ja virtausputket poistetaan talvella 2026.”
”Poistotyöt toteutetaan suljetun ja vesitiiviin porapaaluseinän sisällä.”
Varsinaista soratäyttöä on kuitenkin tehty huomattavasti laajemmalla alueella.
Sorakivi Oy:n antama kuvaselvitys soratäytöstä liitettynä kaupungin selvitykseen. Paikalta otettujen kuvien mukaan soratäyttö maalla näyttäisi olevan kuitenkin huomattavasti laajempi. Soraa olisi levitetty koko kuvan virheän alueen ylle, jossa pti olla säilytettäviä puita ja ruovikkoa. Tällä hetkellä siellä seisoo soralla työmaakopit.
Toivottavasti selvityksen antama väite sorantäytön määrästä ja rajoista todella tarkistetaan.
Seuraamme tilannetta ja katsomme miten tämä asia etenee.
Ja toteutuuko myös putkien ja pengerrysten poisto ensi vuoden alussa?
Muistetaanhan, että samana vuonna 2016 kun kaupunki haki vesilupaa tulvaporttien rakentamiselle esitettiin myös ajatus veden laittamisesta virtaamaan putkiin baanan alle markkinointitoimisto N2:n Kansalaispuisto hankkeessa.
Siinä Töölönlahden rannalle oltaisiin rakennettu 37 000 neliötä rakennuksia.
Mutta tämän hankkeen ainakin pitäisi olla jo kauan aikaa sitten kuopattu ja sen sijaan kaupungin pitäisi olla nyt 2025 tunnustanut Töölönlahden luontoarvot ja suhtautuvan suotuisasti sen suojeluun luonnonsuojelualueena.
Historia kuitenkin opettaa, että kuopatuksikin väitettyt ideat voivat helposti yhtäkkiä nousta haudoistaan tai paremminkin kulisseistaan.
Mitä siis tapahtuu Töölönlahdelle?
Odotamme lisää vastauksia ja seuraamme tilannetta.
