Kenen intressissä on sekä ruopata että täyttää merenpohjaa miljoonilla huoneistohotellille?

Vaasan hallinto-oikeus (VHO) on lähes kahden vuoden odotuksen jälkeen käsitellyt Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen ja Töölön kaupunginosat – Töölö ry:n tekemän valituksen Etelä-Suomen aluehallintoviraston (ESAVI) tekemästä ympäristölupapäätös koskien Taivalsaaren vesialueen ruoppaamista ja täyttämistä sekä ruoppausmassojen läjittämistä mereen.

Valitettavasti VHO on katsonut, että edellytykset luvan saamiseen ovat täyttyneet huolimatta hankkeen alueen eliöstölle ja luonnolle aiheuttamista haitoista ja huolimatta siitä, että alueen käyttäjät eivät tunnista lainkaan niitä kuvitteellisia hyötyjä, joita tästä kaupungille miljoonia maksavasta hankkeesta tulisi itse kaupunkilaisille tai alueen käyttäjille.

Alueen luonnolle ja meren eliöstölle hankkeesta on vain haittaa.

Asian käsittelyssä VHO:ssa esittelijänä on ollut Maria Ingerström ja asian ovat ratkaisseet Hanna Nieminen-Finne, Pertti Piippo sekä Merilin Vartia.

Riidatonta asiassa on ollut, että haittoja todella syntyy ja hankkeeseen liittyy ympäristöllisiä riskejä, mutta VHO päättyy ratkaisussaan hakijan kannalle, joka uskoo voivansa minimoida riskit ja haitat.

Niinpä VHO:n katsoo (tai uskoo) ettei toimenpiteessä vapautuvista haitta-aineista kuitenkaan aiheudu merkittävää haittaa vesiympäristölle tai merkittävää terveys- tai ympäristöhaittaa tai edes merkittävää haittaa linnustoon, kalastoon tai muuhun eliöstöön, vaikka samalla myöntääkin, että hankealueen läheisyydessä voi aiheutua haittaa kalastolle ja linnustolle veden laadun heikkenemisen, melun, pölyn, liikenteen ja merenpohjan muutosten vuoksi.

Mitä taas tulee hankkeen hyötyihin, niin jostain syystä VHO, jolle mikään konkreettisista haitoista ei ole merkittävä, katsoo, että ”hankkeesta saatava yleinen hyöty on merkittävä”.

Mikä on tämä yleinen hyöty ja mikä tekee siitä niin merkittävän, että se voittaa nuo ”ei-merkittävät” haitat alueen käyttäjille ja eliöille, ei ole mitenkään kunnolla perusteltu. VHO katsoo epämääräisesti, että merkittävä hyöty on alueen ”vapaa-ajan palveluiden ja ulkoilumahdollisuuksien kehittämiseksi saatava hyöty, kuten puiston rakentaminen ja rannan laajentaminen sekä vesialueen reunojen maisemointi.”

Todellisuudessa puiston ”rakentaminen” ei vaadi rannan laajentamista ja meren pohjan ruoppausta.

Rannan laajentaminen taas ei tuo mitään merkittävää hyötyä rannalle, joka ei ole ollut pitkään aikaan mitenkään ahdas verrattuna sen käyttäjämääriin. Päinvastoin laajennusta suunnitellaan osaan, joka on ollut suosittu juuri rauhallisempana ja suojatumpana lapsiperheiden poukamana, josta aiotaan nyt tehdä huoneistohotellin edustalle avoin hiekkaranta.

Lopuksi ajatus rannan ”maisemoinnista” (mm. nykyisen puuston kaataminen ja betonipengerrysten rakentaminen) merkittävänä hyötynä on jo lähinnä absurdi aikanamme, jolloin vihdoin itse maisemoinnissa on alettu suosia mahdollisen monimuotoista ja luonnontilallista maisemointia ja kertoo siitä, että tässä arvoisat hallinto-oikeuden jäsenet ovat jo täysin oman juridisen kompetenssinsa ulkopuolella esittämässä omia esteettisiä näkemyksiä betonoinnin tuomasta maisemoinnin merkittävästä hyödystä.

Sen sijaan, että hallinto-oikeus alkaa itse esittää mielivaltaisia subjektiivisia lausuntoja oletetusta yleisestä virkistyshyödystä ilman mitään selvityksiä asiasta, sen olisi pitänyt vaatia kunnollista ulkopuolista selvitystä asiasta ja samalla kunnollista intressivertailua, jota hakija ei ollut lainkaan tehnyt ja jonka puutteesta valittajat huomauttivat.

Vesilain mukaan vesitaloushankkeesta aiheutuvat hyödyt ja edunmenetykset on otettava lupaharkinnassa huomioon hyötyjen ja menetysten intressivertailun kautta. Valittajat huomauttivat, että mitään kunnollista intressivertailua ei ole asiassa tehty etenkään oletettujen hyötyjen suhteen, vaan ainoastaan mielivaltaisesti väitetty, että hyödyt olisivat merkittäviä.

Kunnollisen intressivertailun sijaan hakija (kaupunki), luvan antaja (ESAVI) ja lopulta VHO viittasivat vain toisiinsa ikään kuin puuttuvan intressiselvityksen lähteenä.

Niinpä kaupunginasiamies Matti Kattainen 15.3.2024 antamassa vastauksessaan väitti virheellisesti, että ESAVI olisi tehnyt asiasta puolueettoman intressivertailun, mutta viittasi tässä vain lupapäätöksessä mainittuihin hakijan eli kaupungin itsensä esittämiin väitteisiin virkistyskäytön hyödyistä.

Vastaavasti VHO ei viittaa mihinkään selvitykseen tai vaadi mitään intressiselvitystä vaan katsoo merkittävän hyödyn ilmenevän asiakirjoista, vaikka niistä ei ilmene mitään muuta kuin hakijan täysin perusteeton ja selvittämätön väite merkittävistä (tosiasiassa olemattomista) hyödyistä.

Itse asiassa ainoa varsinainen alueen käyttäjiltä kerätty selvitys virkistyshyödystä on noin 3000 rannan käyttäjän kirjoittama adressi, jossa vastustetaan huoneistohotellin rakentamisesta ja rannan ruoppausta ja laajentamista ja katsotaan niiden huonontavan alueen vapaata virkistyskäyttöä. Tämä tai muut lukuisat valittajien esittämät perustelut sille miksi toimenpide ei edusta yleistä hyötyä ei kuitenkaan saanut VHO:lta mitään merkitystä sen rinnalla, että hakija vain totesi, että hankkeesta on hyötyä vapaa-ajan mahdollisuuksille.

Toki hankkeella on merkittäviä hyötyjä, mutta ei suinkaan yleiselle edulle, vaan ainaostaan yhdelle yksityiselle toimijalle eli saksalaiselle huoneistohotelliketjulle, jonka nelikerroksiseksi ja siivistä paisunut huoneistohotelli ei mahtuisi kunnolla paikalle ilman rannan laajennusta ja jolle nyt kaupunki rakentaa vielä yli viidellä miljoonalla oman uuden hiekkarannan hotellin eteen.

Tässä ”intressivertailuissa” huoneistohotelliketjun saamat merkittävät hyödyt näyttävät päättäjien silmissä voittavan kaikki yleiset ja luonnolle aiheutetut haitat niin suuresti, että tähän kannattaa upottaa vielä yhteisiä varojakin miljoonakaupalla.