”Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.”
Kuten Ihmemaa Ozin Pohjoisen hyvä noita ikään valtioneuvoston kanslia heilautti taikasauvaa, lausui pääministerin virka-asuntoon liittyvän sanan ”turvallisuushuoli” ja sai kaupungin luopumaan Humallahden baanasillasta ilman, että asia menee lautakuntaan päätettäväksi.
Ja hyvä niin. Hölmö, ei-toivottu, luonnolle vahingollinen, päästörikas ja hyötysuhteeltaan heikko hanke on vihdoin kuopattu
MIKSI asukkaiden ja järjestöjen kymmenen vuotta jatkunut vastustus ei ole missään vaiheessa ollut päättäjille riittävä syy luopua sillasta?
Jo vuoden 2018 vuorovaikutusraportissa baanasillan rakentamisen nähtiin muistutuksissa olevan ristiriidassa luontoarvojen ja alueen vakiintuneen käytön kanssa ja häiritsevän niitä, jotka nauttivat kävelystä luonnonhelmassa tai haluavat vain oleskella kalliolla.
Baanaa ei haluttu arvokkaaseen ympäristöön pronssikautisen hautaröykkiön, kallioalueen eikä pääministerin ja presidentin virka-asuntojen läheisyyteen.
Seurasaarentien ylitystä ei pidetty turvallisena ja baanaa pidetiin myös tarpeettomana sekä kalliina etenkin merenrantaan vietynä.
2023 Munkkiniemenbaanan suunnitelmien (tekijä Ramboll) sähköiseen kyselyyn tuli 987 vastausta, joista 709 näki Humallahden rannan kautta kulkevan linjauksen huonona, koska kalliot virkistys- ja oleskelualueena sekä luonto ja maisema pilataan. Siltalinjausta pidettiin myös hyötyyn nähden kalliina.
2024 kyselyssä Humallahden baanasillasta (Rambollin suunnitelma) oli mahdollista antaa palautetta liukukytkimellä (En tykkää -Tykkään) ja vastauksen jakautuivat seuraavasti: En tykkää 185 kappaletta ja Tykkään 87 kappaletta. Perusteluja ”en tykkäämiselle” olivat mm. se, että luonto-, talous-, kunnossapito-, virkistys- ja maisemasyistä siltaa pidettiin sopimattomana ratkaisuna kyseiseen kohtaan.
Lisäksi olemassa olevaa pyöräilyreittiä pidettiin toimivana, yhden ylämäen kiertäminen ei ole riittävä syy rakentaa silta ja reitin tulisi kulkea Paciuksen kadun kautta.
2026 Kerrokantasi-kyselyn tuloksista (Studio puiston suunnitelma) kaupunki ei ole enää tehnyt koostetta, mutta vastauksia kertyi 3170 ja 2214 (69,8%) vastusti siltaa, 644 (20,3%) kannatti siltaa (312 (9,8%) kommenttia oli epäselviä tai ohi aiheen).
Vastustavien perustelut olivat samoja kuin aiemmin: suojellaan maisemaa ja (meri)luontoa sekä kallioita virkistysalueena, silta on hyötyyn nähden kallis ratkaisu eikä se lisää pyöräilyä merkittävästi jne.
Kyselyiden lisäksi ICOMOS Suomen osasto ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy ovat vastustaneet siltaa kuin myös Töölön kaksi kaupunginosayhdistystä.
KUNTALAKI edellyttää, että ”Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä”.
Laki puhuu siis vaikuttavista mahdollisuuksista eli kyselyihin vastaamisen ja vuorovaikutustilaisuuksiin osallistumisen pitäisi myös vaikuttaa ja suunnata toimintaa kerätyn palautteen mukaisesti.
Jos nyt tarkastellaan Humallahteen liittyvän virallisten kyselyjen tuloksia niin enemmistö on kyselystä toiseen pitänyt siltaa huonona ratkaisuna, mutta siitä huolimatta vaikutusta ei ole tapahtunut vaan Humallahden baanasiltaa on jatkuvasti edistetty, Rambollin sekä Studio puiston suunnitelmiin käytetty yhä enemmän rahaa ja sillan kokonaiskustannukset ovat myös kasvaneet 5 miljoonasta 7 miljoonaan.
MIKSI Helsingin kaupungin on niin vaikea kuunnella asukkaita ja toimia kuulemansa mukaan? Kun poliittinen paine sosiaalisen media kautta todella epäsuositun hankkeen ympärillä kasvaa ylitsepääsemättömäksi, niin kaivetaan esiin valtioneuvoston ilmaisema pelkkä ”huoli” turvallisuudesta, joka valtioneuvoston mukaan oli jo vuonna 2024 ilmaistu.
Näin kulisseissa sovitaan syy, jolla pelastetaan hanketta jääräpäisesti ajaneiden kasvot, mitätöidään asukkaiden mielipiteet, estetään poliittisten irtopisteiden keräily, pelastetaan pyöräbaanojen imago, torpataan todennäköiset valituskierrokset ja puuttuvia luontoselvityksiä tai vaihtoehtoisten reittien kustannuslaskelmiakaan ei tarvitse tehdä.
Kätevää, mutta lähidemokratian kannalta kyseenalaista, jos päätösten tueksi pitää ”sopivia ja hygienisiä” syitä, sillä toki turvallisuuden olisi luullut olevan ensisijainen selvitettävä asia, kun valtion päämiesten asumusten lähistö kaavoitetaan.
2018 vuorovaikutusraportista ilmenee, että Kesärannan omistavalla Senaatti-kiinteistöllä ei silloin ollut lausuttavaa siltalinjauksen sisältämästä asemakaavan muutosehdotuksesta.
MITÄ kaupunki voisi Humallahden baanasillasta oppia? Pitäisikö alati vähenevistä asukkaille rakkaista luonto- ja virkistysalueista pitää näpit irti tai ainakin heti alusta asti kuunnella herkällä korvalla mitä asukkailla on sanottavaa?
Sama tilanne koskee myös Lapinlahtea. Kyselyissä kaupunkilaiset ovat halunneet säilyttää Lapinlahden avoimena, taiteen, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskuksena, mutta yhä uudestaan ja uudestaan se ollaan sulkemassa tuomalla paikalle ”rikas” pääkonttori.
Voi kunpa Pohjoisen hyvä noidan taikakaulin heilahtaisi myös Lapinlahden yllä.
Annaleena Hakatie
Kirjoittaja on Töölön kaupunginosat – Töölö ry:n hallituksen jäsen
Julkaistu Töölöläisessä 13.11.2026




















